Mainos
Mainos

Trendikkäässä ruoanlaittossa halutaan yhdistää eettisyys, helppous ja nautittavuus

Erittäin suuri osa suomalaisista haluaa päivittäin äänestää eettisiksi ja hyviksi katsomiensa tuotteiden puolesta kaupan kassalla. Eettisyyden kasvu näkyy jo suomalaisten kulutuksessa, sanoo toimitusjohtaja Ilkka Halava markkinatutkimusyritys MDC RISC International Oy:stä. Eettisesti ajatteleva kuluttaja suhtautuu tuotteisiin kriittisesti, haluaa tietää niiden tuotantoketjun ja pyrkii vaikuttamaan omalla kuluttamisellaan. Ruokakaupassa hän voi valita esimerkiksi luomua, lähiruokaa tai reilun kaupan tuotteita.

Gallup markkinakatsauksessa tiistaina puhunut Halavan kertoi, että Suomi torjuu nyt nautinnonhalun. Ennätykselliset 40 prosenttia kuluttajista tuomitsee nautinnonhalun kulutuksen moottorina. Kulutuksella halutaan jäsentää elämää ja etsiä suurempia merkityksiä. Juuri ruuassa nautinnonhalun kuitenkin annetaan kukkia. Toimitusjohtaja Eeva Karikoski Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:stä pitää epämuodollista herkuttelua ja napostelua tämän ajan muutostrendeinä.

Herkuttelun ja epäterveellisyyden välille ei kuitenkaan aina voi vetää yhtäläisyysmerkkejä, sillä suomalaiset ovat syödessään myös terveyshakuisempia kuin vaikkapa ruotsalaiset ja keskieurooppalaiset. - Suomalaiset ovat pohjoismaisesti poikkeuksellisen hyviä syömään kevyitä maitotuotteita sekä vihanneksia ja hedelmiä, Karikoski kertoo.

Trendikästä pitää ruuanlaitosta

Ruuanlaitosta pitäminen ja helppous ovat nyt ajankohtaisia megatrendejä. Ruuanlaitosta tehdään viikonloppuharrastus ja viikolla käytetään yhä enemmän valmisruokia ja valmiita ateriaratkaisuja sekä syödään ulkona. - Yhä suurempi osa ruokabudjetista menee kotiruokaa korvaavien, nopeiden valmiiden aterioiden ostoon. Brittiläisessä kotitutkimuksessa ruuanlaittoon tai ruuan lämmittämiseen käytettiin vuonna 1980 keskimäärin tunti päivässä, mutta viime vuonna enää 20 minuuttia. Hurjin ennuste on, että vuonna 2020 aikaa menee enää kahdeksan minuuttia, Karikoski luotasi.

Suomalaiset ostavat kotiin ruokaa 13 prosentin osuudella kaikista kulutusmenoistaan. Osuus kasvaa reiluun 20 prosenttiin, kun mukaan lasketaan kodin ulkopuolella nautittu ruoka ja juoma. Suhteessa muuhun kuluttamiseen ruoka on aikojen saatossa halventunut. Kolme vuosikymmentä sitten, 1960-luvun puolivälissä ruokamenoihin hupeni jopa 34 prosenttia kaikesta kulutuksesta.

(MTV3 Internet / Finfood)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme