Mainos
Mainos

Tutkija: Nuorten on saatava vain hengailla

Kaupungilla hengaileva nuori nähdään usein uhkana tai vähintään huolestusta herättävänä syrjäytyjänä. Aikataulutettua elämää elävän nuoren kaipaama vapaa oleilu on kuitenkin tutkijan mukaan elintärkeää.

Lasten ja nuorten mahdollisuudet osallistua perheen asumispäätöksiin ovat pienet, vaikka vanhemmat usein perustelevatkin niitä koulu- tai päiväkotipaikkojen sijainnilla.

– Aikuiset päättävät asuinpaikan, ja millainen koti on. Usein teini-ikäisillä oma huone on omaa reviiriä, jota voi sisustaa ja hieman säädellä, Suomen Akatemian rahoittamassa Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelmassa lapsia ja nuoria osallistuvina asukkaina tutkiva professori Sirpa Tani Helsingin yliopistosta sanoo.

– Koska lasten asumispäätökset ovat aika rajoitettuja, on tärkeää ajatella millainen lasten lähiympäristö on ja kuinka sitä otetaan haltuun elämällä ja olemalla. Nuorten tapauksessa hengailu on osa asumista.

Jo pieniä lapsia kuljetetaan säännöllisesti kehittäviin harrastuksiin, nuorten paiskiessa arkisin hommia koulussa ja iltaisin läksyjen tai harrasteiden parissa. 

– Muualla maailmassa on aika vahvasti yleistynyt trendi, että lapset ja nuoret elävät aikataulutettua elämää. Ajatellaan, että sitä parempi, mitä enemmän nuorilla on ohjelmoitua tekemistä, vaikka mielestäni meidän kannattaisi puolustaa vapaan olemisen merkitystä.

Valvovan silmän alla ja sitä paossa

Nuorilla vapaa oleminen on vaikkapa juuri hengailua kaupungilla tai kauppakeskuksissa. Joutenolon lisäksi hengailussa on tärkeää ikätovereiden kanssa oleilu ja sitä kautta tapahtuva sosiaalisen identiteetin rakentaminen.

– Korostaisin sitä, ettei hengailulla tarvitse olla mitään erityistä merkitystä, vain oleminen sinänsä on tärkeää.

Mikä merkitys kauppakeskuksella on hengailupaikkana?

– Nuorille on tärkeää, että kauppakeskuksessa voi olla vanhempien ja opettajien valvovan katseen ulottumattomissa, ja samalla turvallisessa paikassa, sillä kauppakeskuksessa on paljon aikuisia, vartijoita ja lukemattomia valvontakameroita. Siellä on mahdollista täyttää samaan aikaan oman tilan tai vetäytymisen ja toisaalta näytteillä olon tarve, Tani sanoo.

Hän on tutkinut nuorten hengailua muun muassa pyytämällä nuoria valokuvaamaan omaa ja ystäviensä ajanviettoa Kampin kauppakeskuksessa. Tuloksena oli 460 otosta, ja lukuisia niiden pohjalta käytyjä pienryhmäkeskusteluita.

– Paikalla ei sinänsä ole merkitystä. Kavereiden kanssa meillä on yhtä pitkä matka Kamppiin, ja kun täällä on elokuvateatteri ja keilausta lähellä, täällä voi viettää aikaa helposti, Kampissa hengailun ainoaksi harrastuksekseen mainitseva 16-vuotias Veera Dahlgren sanoo.

Urbaanit jokamiehenoikeudet

Sirpa Tani kertoo tutkijoiden puhuvan paljon siitä, kuinka nuoret nähdään joko enkeleinä tai paholaisina. Kauppakeskuksissa oleskelevien nuorien pelätään olevan huonoilla teillä. Aikuisilla onkin kova tarve järjestää nuorille oleilupaikkoja.

– Molempia tarvitaan, sekä nuorisotiloja että kauppakeskuksia. Niillä on erilaiset merkitykset. Samalla tavalla tarvitaan varmasti skeittipuistoja, jotka on tarkoitettu skeittailulle, mutta se ei sulje pois sitä, että kadullakin voi skeitata.

– Samalla tavalla aikuiset pyrkivät ottamaan luovasti omaa ympäristöään haltuun. Esimerkiksi erilaiset teemapäivät, kuten ravintola- tai siivouspäivät ovat tästä esimerkkejä. Nuoret ottavat tilaa haltuun silloin, kun haluavat, eivät tiettynä määrättynä kellonaikana.

Tani peräänkuuluttaa jokamiehenoikeuksia myös kaupunkioloihin.

– Samalla tavalla, kun puhutaan luonnosta ja jokamiehenoikeuksista, voisi ajatella, että pyrkisimme suojelemaan jokamiehen oikeuksia urbaanissa ympäristössä. Voisiko kaupunkia ajatella avoimena, väljänä ja sallivana erilaisille ihmisille ja olemisen tavoille? Voisiko suomalainen yhteiskunta puolustaa tätä jollakin tavalla, Sirpa Tani kysyy.

  

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme