Mainos
Mainos

Tutkijoiden löytö: Tämänkö vuoksi nisäkkäät nukkuvat?

Merikarhut eivät näyttäneet kärsivän REM-unen puutoksesta toisin kuin esimerkiksi rotat. REM-unella saattaakin olla aiemmin luultua enemmän tehtäviä – kuten aivojen lämpötilan kontrollointi.

Mitä tehdä, jos uni ei auta väsymykseen? Katso unitutkijan ja unettomuudesta kärsineen haastattelu yllä olevalta videolta.

Amerikkalaiset ja venäläiset tiedemiehet huomasivat tutkimuksessaan, että merikarhut pärjäävät REM-unetta jopa kaksi viikkoa ilman näkyvää rasitusta.

Tutkimustulos on mielenkiintoinen, sillä aiemmin tutkijat ovat huomanneet maanisäkkäiden, kuten rottien, kärsivän suuresti REM-unen puutteesta. Sen on todettu aiheuttavan esimerkiksi painolaskua ja hypotermiaa sekä johtavan lopulta kuolemaan.

Liki kaikki maanisäkkäät ja linnut nukkuvat REM-unta, eli vilkeunta. Tässä unen vaiheessa nähdään tyypillisesti unia. Unet saattavat toimia oppimisen lähteenä, kun niiden näkijä kelaa mielessään tapahtumia ja säilöö niitä muistiinsa.

Uuden Current Biology -julkaisussa esitellyn tutkimuksen mukaan unella saattaa olla myös toinen tarkoitus: aivojen lämpötilan säätely.

Unessa käytössä vain puolet aivoista 

Kuten valaat ja delfiinit, myös merikarhut käyttävät vain puolta aivoistaan nukkuessaan meressä. Näin eläimen on tarkoitus säilyttää osa valppaudestaan, jotta se ei joudu saaliiksi tai huku.

Valaat ja delfiinit eivät nukkuessaan vaivu REM-uneen. Tutkijat halusivat selvittää, josko vilkeuni puuttuu myös merikarhuilta.

Asiaa selvittääkseen tutkijat mittasivat neljän vankeudessa elävän merikarhun aivojen, silmien, lihasten ja sydämen aktiivisuutta.

Tutkijat joko sallivat tai estivät koe-eläinten nukkumisen altaassa olevalla kuivalla alustalla nostamalla tai laskemalla veden pintaa.

Tutkijat huomasivat, että vedessä nukkuessaan merikarhut vaipuivat harvoin tai eivät lainkaan REM-uneen. Luonnossa merikarhut saattavat viettää vuodessa jopa 10 kuukautta merellä.

Kuivissa olosuhteissa levätessään merikarhut puolestaan nukkuivat tutkimuksessa syklistä unta, jossa non-REM- ja REM-uni vaihtelevat.

Tutkijat eivät havainneet, että tutkitut merikarhut olisivat kärsineet aiemmasta REM-unen puutteesta millään tavalla.

REM-uni saattaa estää aivoja jäähtymästä 

Koska REM-unen puute ei näyttänyt aiheuttavan ongelmia merikarhuille, tutkijat pohtivat vilkeunen merkitystä eläinlajilla.

Aiemman tutkimuksen mukaan eläinten aivot ovat lämpimämpiä hereillä ja REM-unessa kuin non-REM-unessa. Merikarhuja tutkineet tiedemiehet uskovatkin, että REM-unen merkitys saattaa merikarhujen kohdalla olla aivojen liiallisen jäähtymisen estäminen.

Tutkimusryhmä olettaa, että jäähtymistä ehkäistessään aivot aktivoituvat aika ajoin päästäen aivoihin runsashappista verta. Tämä prosessi pitää aivot lämpiminä.

Tutkimus kaipaa jatkoa

REM-unta sekä sen puutetta täytyy kuitenkin tutkia jatkossa lisää. 

– Kenties nämä hylkeet eivät tarvitse unta, sillä puolet niiden aivoista on hereillä merellä nukkuessa, sanoo psykiatri Thomas WehrNature-lehden mukaan.

On myös mahdollista, että merikarhut saavat REM-unesta eri hyödyn kuin muut lajit. Samalla esimerkiksi merihylkeiden oppiminen tapahtuisi vilkeunen ulkopuolella, non-REM-unessa tai hereillä ollessa.

REM-unen puute voi myös aiheuttaa merihylkeillä haittavaikutuksia, joita ihmisen ei ole helppo havaita.

***


Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme