Mainos
Mainos

Tutkimus: Asuntojen hintakehityksessä ei ollut kuplaa

Hintakuplan merkitys 1980- ja 1990-lukujen asuntomarkkinoilla on ollut vähäinen, kertoo tuore tutkimus. Asuntohintojen ja vapaiden asuntojen määrän vaihtelut selittyvät pikemminkin korkojen, tulojen ja väestömuutoksen aiheuttamilla asuntojen kysynnän muutoksilla.

Asuntomarkkinoiden alueellista kehitystä 1980-luvulta nykypäiviin on selvittänyt valtiotieteen tohtori Seppo Laakso. Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ovat julkaisseet raportit hänen tutkimuksestaan.

Laakson tulosten mukaan rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen oli tärkeä tekijä hintojen nousun aiheuttajana 1980-luvun lopulla. Asuntojen kallistumista vauhdittivat jossain määrin myös itseään ruokkivat odotukset tulevista hinnoista. Tällaisen kuplailmiön merkitys on tutkimuksen mukaan kuitenkin varsin pieni muihin tekijöihin verrattuna.

Asuntomarkkinat kehittyivät yhdenmukaisesti koko maassa 1980-luvun puolivälistä aina laman pohjaan saakka. Yhdenmukaisuus on kuitenkin murtunut sitä mukaa kuin lamasta on toivuttu. Vaikka hintojen nousu on ollut tuntuva koko maassa, Helsingissä asunnot ovat kallistuneet nopeammin kuin muualla. Vielä jyrkempi ero on, kun tarkastellaan vapaiden asuntojen määrää.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että asuntomarkkinoiden kehitys riippuu pitkälti yleisistä taloudellisista tekijöistä. Niinpä markkinoiden vakautta onkin hyvin vaikea saavuttaa pelkästään asuntopolitiikan keinoin. Seppo Laakso pelkää, että varsinaiset asuntopolitiikan keinot ovat jopa saattaneet kärjistää asuntomarkkinoiden vaihteluita. Hän viittaa mm. 1980-luvun lopun julkisesti rahoitettuun rakentamiseen sekä korkojen verovähennysoikeuden supistamisen ajoitukseen.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme