Mainos
Mainos

Tyhjien asuntojen määrä kasvussa

Suomessa oli vuoden 1999 lopussa kuntien ilmoitusten mukaan noin 3 400 tyhjää vuokra-asuntoa. Edellisvuoteen lisäystä oli noin 500 asuntoa. Kysyntä ja tarjonta eivät odotetusti kohtaa toisiaan: Porin ja Tornion suunnalla sijaitsevista vapaista asunnoista ei ole iloa pääkaupunkiseudulta asuntoa hakevalle.

Enimmillään tyhjiä - yli 2 kk vailla asukkaita olleita - aravavuokra-asuntoja oli vuoden 1993 lopussa eli 5 000 asuntoa, mistä laskeuduttiin tasaisesti 3 000 tasolle vuoteen 1998 saakka. Sen jälkeen on siis tapahtunut pieni hyppäys ylöspäin.

Tyhjien vuokra-asuntojen määrän kasvu keskittyy lähes yksinomaan väestöltään väheneville alueille. Satakunnan ja Lapin maakunnissa näiden osuus arava-asuntokannasta oli 3 % - 460-480 asuntoa kummassakin - ja Pohjanmaallakin 2,5 %. Samaan aikaan eli marraskuun puolivälissä pääkaupunkiseudulla oli täsmälleen kuusi tyhjää aravavuokra-asuntoa.

Kuntakohtaisesti tyhjiä asuntoja oli lukumääräisesti eniten Porissa (212) ja Forssassa (135). Pikkuiset Tornio ja Kaskinenkin ylsivät lähelle sataa; suurista kaupungeista niitä oli eniten Turussa (68).

Ylipäätään huonoimmassa asemassa näyttäisivät olevan Pohjois- ja Itä-Suomen pikkukaupungit. Esimerkiksi Kemijärvi tyhjenee erityisesti Oulun suuntaan.

Lähiöprojektit hillitsevät väestökatoa

Vuonna 1995 käynnistetyn valtakunnallisen lähiöparannusprojektin eräänä pääteemana oli lähiöiden negatiivisen asukaskehityksen katkaiseminen. Jossain saavutettiin hyviä tuloksia - Porin Pihlavassa tyhjien asuntojen määrän kasvu saatiin katkaistua, mutta koko kaupungin tilanteeseen tämäkään ei tuonut parannusta.

Tapaus osoittaa selvästi, että yksittäisiin lähiöihin kohdistuvilla toimenpiteillä ei välttämättä voi korjata vaurioita, jotka niille aiheutuvat kunnan ja yhteiskunnan rakennemuutoksesta. Porissa on kovia paineita keskustarakentamiseen; segregaatio pahenee, kun lähiöistä muuttavat ensimmäisinä ne, joille se on helpointa - aktiivein ja varakkain väestö. Lähiöuudistuksen lähtiessä nyt toiselle kierrokselle mukaan pyritäänkin saamaan alueita, jotka haluavat panostaa erityisesti uusien keinojen etsimiseen tämän ongelman hoitamiseksi.

Kunnat eivät ole miettineet omistuspolitiikkaansa

Tyhjien talojen purkamiseen Ruotsin mallin mukaisesti Suomessa ei ole vielä lähdetty. Suunnittelupäällikkö Olavi Lehtinen Valtion Asuntorahastosta kertoo kuitenkin, että tätä kuitenkin tutkitaan mm. Suomussalmella. Hän huomauttaa, että ääripäiden välissä on monia vaihtoehtoja

- Ruotsissa puhutaan talon laittamisesta koipussiin. Hangon pieni Gentofte oli vielä joitakin vuosia sitten varsin lähellä dynamiittihoitoa; lähiöprojektin ansiosta sen elinvoima on kuitenkin palannut esimerkillisesti. Varkauden Kommilan valtakunnallisessa lehdistössäkin huomioidut kummitustalot ovat niinikään alkaneet täyttyä.

ARA:ssa toiminut työryhmä on paneutunut pohtimaan, miten ilmeisesti entisellään pysyviin ongelmiin tulisi varautua. Kunnilta on kysytty mm. niiden omistuspolitiikasta ja todettu, että yllättävän harvassa paikassa sitä on edes mietitty.

Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa asuntopoliittisen strategian, johon liittyen ympäristöministeriö käynnistää oman väestöltään vähenevien alueiden ongelmiin paneutuvan työryhmänsä toiminnan tänä syksynä. Ryhmään on kerätty edustajia mm. kunnista, kuntaliitosta ja eri maakuntaliitoista. Työn pohjana tulee olemaan ARA:n raportti ja se tulee kohdistumaan ARA:n työtä laajempaan asiakokonaisuuteen.

Aravavuokra-asuntoa jonottaa yli 100 000 kotitaloutta

Aravavuokra-asuntoa haki vuoden 1999 aikana 211 000 ruokakuntaa, joista asunnon sai noin kolmannes. Vuoden lopulla jonossa oli 107 000 ruokakuntaa, joista pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa 50 000. Myös kiireellisten ja erittäin kiireellisten tapausten osuus oli näissä kunnissa suhteellisesti suurin - noin 40 % hakijoista. Tilannetta vaikeuttaa lisäksi se, että hakijoista suuri osa on yhden hengen talouksia, joille sopivia yksiöitä on aravavuokra-asunnoista vain pieni osa.

Lukuja tarkasteltaessa on pidettävä mielessä se, että jonoissa on paljon asunnonvaihtoa haluavia perheitä ja henkilöitä. Asunnottomien määrä on laskenut vuosikymmenen kuluessa 13 000 henkilöstä noin 10 000:en.

Aravavuokra-asunnon saaneiden määrä pysyi vuositasolla jokseenkin samana - hiukan alle 75 000 ruokakunnassa - koko 1990-luvun. Jonojen pituus sen sijaan kasvoi yli kaksinkertaiseksi, koska hakijoiden määrä alkoi nousta voimakkaasti vuodesta 1993 lähtien: pitkään noin 140 000:n tuntumassa pysynyt hakijamäärä nousi yli 200 000:en. Jonoissa oli vuoden -92 marraskuussa 53 000 hakijaa ja viime marraskuussa yli 107 000.

Asumisoikeusasuntojen hakijoiden määrä kasvoi edellä mainittuna ajanjaksona 13 700 ruokakunnasta 62 000:en.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme