Mainos
Mainos

Tympiikö vanha sohva? Näin saat huonekalusta kuin uuden – "kyllä se sitten on pitkäikäisempi"

Ruotsalaiset ovat suomalaisia valveutuneimpia kuluttajia, ainakin huonekalukaupoilla. Suomesta löytyy vain vähän sertifioituja ympäristöystävällisiä tuotteita. Vanhan huonekalun entisöinti on uuden hankintaa ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Kunhan ei tarvitse käyttää vahvoja kemikaaleja.

Kevätauringon paistaessa harmaiden ikkunoiden läpi sisään alkaa monissa kodeissa keskustelu sisustamisesta. Tai uuden huonekalun hankkimisesta, verhot nyt ainakin pitää päivittää uusiin. Suuremmat hankinnat, kuten huonekalut vievät kuitenkin enemmän aikaa. Moni saattaa vilkaista vanhaa sohvaa ja tuumia, että olisi vaihdon aika. Aina ei kuitenkaan kannata vaihtaa uuteen sohvaan, etenkään jos vanhan sohvan runko on puuta.

– Jos runko on ehjä, se kannattaa entisöidä, siitä tulee pitkäikäinen ja tarvittaessa voidaan runkoakin entisöidä, sanoo Ritva Mannermaa Helsingin kaupungin museon huonekalukonservaattori.

Entisöinnissä huomioidaan alkuperäiset materiaalit.

– Entisöitävissä sohvissa ei vaahtomuovia käytetä, vaan luonnonmateriaalia, kuten puukuitua, meriheinää ja lumppuvanua, kertoo Mannermaa.

Toimistokalusteilla muita enemmän ympäristömerkintöjä

Huonekaluteollisuus ympäristökuormittavuus riippuu paljon siitä, mistä materiaaleista ja miten tuote on valmistettu, mutta kuormittavuuden kannalta huonekaluteollisuus ei ole ympäristön kannalta erityisen ongelmallinen.

– Jos on käytössä materiaaleja, jotka eivät ole kestäviä tai kemikaaleja, jotka aiheuttavat terveysriskejä ja suoranaisia terveyshaittoja, silloin tilanne muuttuu, sanoo Joutsenmerkin kriteeripäällikkö Karin Bergbom.

Ympäristömerkit:

Joutsenmerkki

Tuote tai palvelu on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Merkin myöntäminen edellyttää koko elinkaaren tarkastelua raaka-aineista aina valmistusvaiheen työoloihin. Joutsenmerkityn tuotteen on oltava laadukas. Se on myös testattu ja turvallinen. 

FSC-merkitty puukaluste:

– ei ole alueilta, joissa perinteisiä tai kansalaisoikeuksia rikotaan

– ei ole metsistä, joissa metsänkäyttö uhkaa korkeita suojeluarvoja

– ei ole geenimuunneltua

– ei ole laittomasti hakattua

– on lähtöisin alueilta, joissa luonnonmetsää on hakattu puuplantaasin tai muun korvaavan maankäyttömuodon tieltä

Hänen mukaansa Suomessa on kaksi huonekaluvalmistajaa, jotka ovat saaneet Joutsenmerkin. Molemmat yritykset, Familon ja Hilding Anders, valmistavat vuoteita. Vuoteiden lisäksi Joutsenmerkittyjä tuotteita on toimistokalusteissa ja viidellä sohvalla, mutta niitä ei valmisteta Suomessa.

– Ruotsissa tilanne on toinen. Siellä koko ala haluaa käyttää ympäristömerkkiä, muun muassa keittiökaapeissakin on useita Joutsenmerkki-tuotteita, sanoo Bergbom.

Hän sanoo, että kuluttajalla on tässä suhteessa paljon valtaa.

– Se on kytketty kysyntään, jos kuluttajat eivät sitä vaadi, ei tuotteita tule. Julkisella puolella hankinnat ja yritykset katsovat tarkemmin näitä asioita kuin yksittäiset kuluttajat, sanoo Bergbom.

Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että toimistokalusteet ovat pidemmälle standardoituja kuin kuluttajille suunnatut kalusteet. Toimistotyöhön tarkoitetuilla kalusteissa kiinnitetään huomiota ergonomian lisäksi myös ympäristöasioihin. Mutta miksi suomalaisilla huonekaluilla ei sitten ole ympäristömerkintöjä?

– Uskon, että se johtuu siitä, etteivät valmistajat koe sen tuovan mitään lisäarvoa tuotteelle. Mutta sitä tietysti kannattaa kysyä valmistajilta, sanoo Nissinen.

Huonekaluvalmistajat harkitsevat ympäristömerkintöjä

Soitto parille huonekaluvalmistajalle osoittaa ympäristökeskuksen veikkauksen oikeaksi. Turun seudulla huonekaluja valmistavan Kaanin toimitusjohtaja Esko Niinikorpi muistaa, että asiasta on keskusteltu yrityksessä.

– Meillä tehtiin ympäristöselvitys 2000-luvun alussa. Ja silloin Joutsenmerkistäkin puhuttiin, mutta sitten tehtaamme paloi ja se jäi kaiken jalkoihin, muistelee Niinikorpi.

Hän kuitenkin innostuu jälleen pohtimaan asiaa uudelleen, koska se voisi tuoda tuotteille lisäarvoa. Samaa mieltä ollaan Kiteen Huonekalutehtaalla.

– Voi olla, että näinä aikoina, kun hiililjalanjälkeä lasketaan, se voisikin tuoda lisäarvoa, pohdiskelee myös Kiteen Huonekalutehtaan toimitusjohtaja Raakel Tiihonen. Kokopuusta valmistettavien kalusteiden ympäristökuormitus jää hänen mukaansa kuintekin pieneksii.

– Varsinkin jos pintakäsittelyssä käytetään vesiohennattavia lakkoja ja petsejä, sanoo Tiihonen.

Samaa mieltä on Niinikorpi.

– Huonekaluteollisuus ei ole kuormittavimmasta päästä, koska itse puun työstö ei ole kovin kuormittavaa, sanoo Niinikorpi.

Kuluttaja on kuningas

Eli jos asiakkaat osaisivat vaatia, voisi ympäristömerkinnät yleistyä myös Suomessa. Mutta osaavatko asiakkaat vaatia, soitto Indoor Groupin ostojohtaja Jukka Lankiselle paljastaa, että ympäristöasiat eivät ole suomalaiskuluttajalla ensimmäisenä mielessä.

– Meillä on sellainen käsitys, että kalusteiden käyttöikä on lyhenemässä. Suomalaiset käyttävät kalusteitaan kuitenkin pidempään kuin ruotsalaiset. Parhaimmillaan kalusteita käytetään toistakymmentä vuotta, mutta ne ovat sitten yleensä puurunkoisia. Kalustelevyistä tehdyt tuotteet eivät kestä yhtä pitkään, kertoo Lankinen.

Entisöinti maksaa uuden sohvan verran

Mutta palataan siihen entisöintiin. Jos haluaa entisöidä vanhan sohvan, kannattaa varautua siihen, että se maksaa uuden sohvan verran.

– Jos vanhan kunnostaa, kannattaa miettiä myös sitä, että siinä työllistää suomalaisen verhoilijan ja se maksaa. Kyllä se tuotekin sitten on pitkäikäisempi ja kestää enemmän kuin vuoden, sanoo Mannermaa.

Jos haluaa ostaa ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavan tuotteen, on ratkaisevassa asemassa sen kestävyys. Vuoden tai kaksi kestävän tuotteen elinkaari jää liian lyhyeksi ja kuormittaa ympäristöä enemmän.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme