Mainos
Mainos

Työvoiman saanti ja moraali rakennus- ja remonttitöissä

Remontin teettäjä ja omakotitalon rakentaja törmää nykyisin säännönmukaisesti siihen, että ammattitaitoista työvoimaa ei kerta kaikkiaan ole saatavissa. Kysyimme yhdeltä rakentamisen ammattilaiselta, miltä tilanne näyttää hänen näkökulmastaan. Rami Kangasniemen vastaus on karua kuultavaa: "Näin urakoitsijan silmillä nähtynä on vaikea löytää itsenäisiä, monipuolisia ja ammattitaitoisia rakentajia."

Jorma Piisisellä alias Remontti-Reiskalla on samanlaisia kokemuksia parin vuoden takaa, kun hän tarvitsi rakentajia palvelukseensa. Työvoimatoimisto antoi muutaman nimen ja puhelinnumeron, mutta kuinkas kävikään:

"Muutamaan en saanut yhteyttä lainkaan, loput kertoivat että töihin ei nyt ehtinyt. Joku sanoi suoraan, että et sinä häntä palkkaisi kuitenkaan... kun pitää tuota kuppiakin tässä ottaa." Toisin sanoen työhön joutumista selvästi välteltiin. Viesti meni työvoimatoimistoon, josta ei kuulunut mitään. "Vasta puolen vuoden kuluttua sieltä joku soitti ja kysyi, oliko tarjokkaiden joukoissa ollut sellaisia, jotka välttelivät työn vastaan ottamista. Ei ole hurraamista viranomaistenkaan toiminnassa."

Kun ammattitaitoista työvoimaa ei ole saatavissa, asialla on ilman muuta vaikutusta myös työn laatuun. Kuluttajavalituslautakuntaan saapuu remonttia koskevia valituksia nykyisin noin 400 vuodessa, kertoo kuluttajavalituslautakunnan tiedottaja Tarja Raiskinen:

"Vielä vuosituhannen vaihteessa määrä jäi noin kahteensataan. Materiaaleista tulee valituksia jonkin verran, mutta kyllä selvä enemmistö kohdistuu rakentamisen laatuun."

Pitääkseen ammattitaitoaan yllä rakennusalan ihmisen pitäisi kouluttaa itseään jatkuvasti. Teollisuus tuottaa koko ajan uusia materiaaleja ja niiden myötä työtavat ja -menetelmät muuttuvat. Rakennusmääräyskokoelmaan tulee uusia määräyksiä, jotka tulisi hallita ammattitaidon ylläpitämisen takia. Koulutusmahdollisuuksia on niin maksullisina kuin maksullisina, mutta alan ihmiset ovat perinteisesti heikkoja hakeutumaan lisäkoulutukseen.

Kangasniemi on nähnyt puutteen selvästi: "Ei niitä vain tunnu olevan, ei edes vuokratyön välittäjillä. Jos on yksi hyvä, hän on jo töissä muualla. Ammattikouluista on tulossa lupaavaa väkeä, mutta ei heistä ole vielä tähän avuksi. Juuri koulusta valmistuneitakin joutuu neuvomaan ja ohjaamaan vielä pitkään. Nykyisin rakentajan pitää olla osaamiseltaan monipuolinen."

Harmaa työvoima, musta lista

Raiskisen mukaan ihmiset ovat nykyään varsin laatutietoisia. Se ei silti tarkoita sitä, että kaikki valitukset johtaisivat valittajan kannalta suotuisaan lopputulokseen:

"Meille tulleista valituksista noin 60 %:ssa kuluttajalle suositetaan hyvitystä, 40 %:ssa ei. Valitukset kohdistuvat aika tasaisesti kaikenlaisiin yrityksiin, joskin painottuvat ehkä enemmän pieniin kuin suuriin. Tämä johtunee yksinkertaisesti siitä, että kuluttajien käyttämistä alan yrityksistä valtaosa on pieniä."

Valituksilta voitaisiin pitkälti välttyä tekemällä selkeät kirjalliset sopimukset. Raiskinen suosittelee myös puskaradion hyödyntämistä – kannattaisi kysellä, millaisesta tekijästä on kysymys.

Kuluttajavalituslautakunta ylläpitää myös luetteloa elinkeinonharjoittajista, jotka eivät ole noudattaneet lautakunnan antamaa korvaussuositusta – tämä luettelo tunnetaan "mustana listana". Siinä mainitut yritykset eivät ole maksaneet lautakunnan päätöksen mukaisesti korvauksia kuluttajille. Remonttipuolella päätöksiä noudatetaan noin puolessa tapauksista, mikä on selvästi alle lautakunnan keskiarvon. Jos päätöstä ei noudateta, valittajalle jää käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi käräjätie.

Jos kotimaista työvoimaa ei ole saatavilla, onko ulkomaisesta apua?

"Kyllä sieltä varmasti tulee aivan hyvää väkeä vuokra- ja välitysfirmojen kautta", Kangasniemi arvioi.

Raiskinen vahvistaa asian: "Meille tulevien valitusten valossa ulkomailta tuleva työvoima ei näytä olevan minkäänlainen ongelma."

Harmaa työvoima sen sijaan on sitä edelleen, ainakin jossain määrin.

"Omalle kohdalle ei ole sattunut henkilöitä, jotka suostuisivat työskentelemään vain pimeää palkka vastaan", Kangasniemi kertoo. "Kyllä niitä varmasti edelleen on, mutta nykyisin tehdään jo niin paljon tarkastuksia, että ne eivät uskalla tulla tekemään esitystään."

Rakennusalasta puhuttaessa ajaudutaan helposti puhumaan vain ongelmista. Kangasniemi kuitenkin painottaa, että useimmiten asiat sujuvat todella hyvin:

"Tärkeintä on yhteistyön sujuminen niin urakoitsijan ja asiakkaan kuin urakoitsijan ja työntekijöitten välillä. Molemmilla puolilla on osattava joustaa ja tulla vastaan silloin kun tarve vaatii."

Tavallaan ongelmavyyhti on aika outo. Suomessa on paljon työtä hakevia ammattirakentajia, paljon avoimia työpaikkoja ja tarjolla paljon koulutusta vähemmän ammattitaitoiselle väelle. Jostain syystä nämä vain eivät kohtaa toisiaan. Kuka löytää viisasten kiven? Palaamme asiaan varmasti myöhemmin.

Lisätietoa: www.kuluttajalehti.fi
(sivuilta löytyy muun muassa "musta lista")

(JKA 29.12.2006)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme