Mainos
Mainos

Unohdin maksaa kympin laskun, joudunko nyt ulosottoon? Puoli miljoonaa suomalaista on jo ulosoton asiakkaana

Vuonna 2014 noin 500 000 suomen kansalaista oli ulosoton asiakkaana. Minkäänlainen saatava ei kuitenkaan siirry ulosottoon itsestään.

Konkurssipesä. Loppuunmyynti. Kaikki pois! Velkaa on kaikkialla: uutisissa, kauppakeskuksissa, ystävillä ja sukulaisilla. Velka ei välttämättä ole paha asia, mutta millainen ihminen päätyy ulosottoviraston asiakkaaksi?

Ulosottoon joutuminen on yllättävän yleistä.

– Vuonna 2014 noin 500 000 suomen kansalaista oli ulosoton asiakkaana. Se on aikamoinen määrä.  Velallisista 57 prosenttia selviytyy veloistaan maksamalla. Aika moni siis kyllä saadaan velattomaksi yhteiskunnassa, kertoo Janne Nyman, kihlakunnanvouti Varsinais-Suomen ulosottovirastosta.

Ulosottovirasto tilittää velkojille noin miljardi euroa vuodessa. Valtiolle tilitetään 400–500 miljoonaa euroa.

Tiesitkö?

Ulosottoviranomaisille kuuluu myös häätöjen, tuomioistuinten määräämien takavarikkojen sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano.

– On kuitenkin ikävää todeta, että velallisista 43 prosenttia ei  selviä veloistaan maksamalla ja joiden ulosmittaus jatkuu. Viime vuonna esimerkiksi realisoimme, siis myimme kiinteistöjä, asunto-osakkeita ja muuta omaisuutta, noin 2800 kappaletta. Tälläkin viikolla on olen myynyt kiinteistöjä.

Velkoja päättää, hakeeko hän ulosottoa

Ulosotto on lain mukaan ”laiminlyödyn velvoitteen täytäntöönpanoa” – suomeksi sitä, ettei joku esimerkiksi maksa laskua, jolloin rahat peritään niin sanotusti pakolla. Jos unohtaa kerran maksaa kympin laskun, onko kohtalona ulosotto?

– Velkoja itse päättää, lähteekö hän perimään saatavaansa ulosottoteitse. Yleensä velkojat eivät edes lähde perimään tällaisia kymmenen euron maksuja, muttei se kiellettyä ole. Vain äärimmäisen harvinaista, Nyman kuvaa.

Minkäänlainen saatava ei siirry ulosottoon itsestään.

– Saatavat eivät automaattisesti kerry ulosottoon, vaan velkoja itse päättää, hakeeko hän ulosottoa.

Nymanin mukaan olemassa on kahdenlaisia velvoitteita: yksilöoikeudellisia velvoitteita ja julkisvelvoitteita.

– Suoraan ulosottokelpoisia ovat esimerkiksi verot ja lasten päivähoitomaksut. Tällaiset julkisoikeudelliset maksut lähetetään suoraan ulosottoon. Niistäkin velkoja tietysti ensin lähettää maksukehotuksen, mutta ulosottoon ei tarvita tuomiota.

"Sain ulosoton aikana toimeentulotukea, muuten en olisi selviytynyt. Nyt kaikki on maksettu, kivut ja muut oireet ovat jääneet. Menee ihan hyvin. Pienellä eläkkeellä kitkuttelen."

– Studio55.fi, lukijan tarina

Yksilöoikeudellinen velvoite voi olla esimerkiksi puhelinlaskun maksamatta jättäminen.

– Ennen kuin tämä puhelinlasku tulee ulosottoon, telelaitos, joka tarjoaa palvelua, kehottaa asiakasta maksamaan. He lähettävät maksukehotuksen. Jos sitä ei maksa vapaaehtoisesti, telelaitoksen pitää hakea käräjäoikeudelta tuomio asiasta. Monesti tuomiot ovat niin sanotusti yksipuolisia, mutta kyllä asia voi mennä riita-asteelle, jopa korkeimpaan oikeuteen asti, Nyman kuvaa.

Seuraavaksi käräjäoikeus antaa haasteen tiedoksi vastaajalle, eli sille, joka on laiminlyönyt maksun.

– Kun tämä on tehty, vastaaja voi lausua käräjäoikeuteen tai olla lausumatta. Tämän jälkeen velalliselle tulee maksuvelvoite. Puhutaan ulosottoperusteesta. Vasta tämän jälkeen velkoja voi lähettää maksun ulosottoon. Kun se tulee ulosottoon, ulosotto lähettää omasta järjestelmästään maksukehotuksen, ja velallinen voi edelleen maksaa laskun vapaaehtoisesti.

Ulosottomies voi myös todeta sinut varattomaksi

Ulosotossa velalliselta ulosmitataan omaisuutta tai tuloja niin kauan, että velka on maksettu, ulosottoperusteen määräaika kuluu umpeen tai velka vanhentuu.

Jos velallisella ei ole ulosmittauskelpoisia tuloja eikä omaisuutta, ulosottomies toteaa hänet varattomaksi. Kyseessä on hienosti sanottuna varattomuuseste.

– Emme siis löydä ihmiseltä erilaisista rekistereistä tai hänen kanssaan keskustellessamme mitään ulosmittauskelpoista omaisuutta, jota voisi ulosmitata. Velallinen todetaan varattomaksi, Nyman kertoo.

– Tästä seuraa ulosmittausvaraton-merkintä luottorekistereihin. Ulosmittausvaraton-merkintä on melko vahva merkintä, ja sillä on varmasti henkilölle seuraamuksia. Merkintä ei ole missään nimessä ikuinen. Se on voimassa muutaman vuoden. Yleensä ihmiselle on tullut velkomustuomiostakin jo luottotietoihin häiriömerkintä, eli siellä on jo ennestään merkintöjä.

”Ulosotto ei ole koskaan vienyt minulta mitään. En omista mitään arvokasta. Minulla on käynyt hyvä tuuri, että ulosottomies on hyvä tyyppi ja hänen kanssaan voi sopia kaikesta. Minut on merkitty tulottomaksi, joten mitään ei viedä kun on vain tukia, mutta ikävää on se, että korko kuitenkin juoksee.”

– Studio55.fi, lukijan tarina

Ulosottoperintä loppuu, kun ulosotossa olevat velat tulevat maksetuksi. Ulosotto ei muutenkaan kestä ikuisesti. Maksimiaika on yleensä 15 vuotta.

Jos saatavia peritään rikoksen, josta on tuomittu vankeutta, vuoksi, ulosotto voi kestää jopa 20 vuotta. Jos velkoja on yksityinen henkilö, saatavaa peritään 20 vuotta. Määräaika lasketaan tuomion antamisesta.

– Ulosottoperintä voi jatkua 15, rikosperusteellisissa ulosotoissa ja velkojan ollessa yksityishenkilö jopa 20 vuotta. Tietenkin tulee ottaa huomioon, että esimerkiksi verot vanhenevat viidessä vuodessa. Asia ei siis ole niin yksiselitteinen, että kaikki ulosotot kestäisivät 15 tai 20 vuotta, Nyman muistuttaa.

Ulosotto on eri asia kuin velka

Ulosotosta myös voi saada vapaata samaan tapaan kuin vaikkapa asuntolainan lainanlyhennyksistä.

– Palkan ulosmittauksessa on määritelty vapaakuukauden mahdollisuus. Mikäli velallisen tulot ovat pienet, on velallisella oikeus saada vuosittain kaksi vapaakuukautta, jotka myönnetään viran puolesta. Jos on erityinen tarve johonkin hankintaan, asiakas voi myös pyytää meiltä tarveharkintaisia vapaakuukausia, Nyman kuvaa.

Vapaakuukauden aikana palkasta tai eläkkeestä ei ulosmitata mitään.

– Ulosotto on tehostunut viime vuosina. Tiedonsaantioikeutemme ovat lisääntyneet huomattavasti, ja myös velallisen asemaa on parannettu esimerkiksi tällä vapaakuukausisäännöksellä.

Ulosotto on eri asia kuin velka. Velan erääntymispäivästä laskettava vanhentumisaika on 20 vuotta. Jos velkojana on luonnollinen henkilö, suomeksi siis ihminen tai yksityisyrittäjä eikä esimerkiksi suuryritys, vanhentumisaika on 25 vuotta.

– Laki määrää, että velan vanhentuminen ja ulosottoperusteen määräika tulee ottaa viran puolesta huomioon ulosotossa. Jos velallinen kokee, että vanhentumisessa on epäselvyyttä, kannattaa olla ulosottoon yhteydessä ja esittää vanhentumisväite.

Säännös velan lopullisesta vanhentumisesta astui voimaan vasta vuonna 2015.


Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme