Mainos
Mainos

Vaihtoehtona asumisoikeusasunto

Asumisoikeusasunnot tulivat Suomen asuntomarkkinoille 1990-luvun alussa, juuri suuren laman kynnyksellä. Niillä oli heti kova kysyntä, sillä tarjosivathan ne kauan kaivatun vaihtoehdon sekä vuokra- että omistusasunnoille. Asumisoikeusmaksu on 15 % asunnon hinnasta eikä siitä peritä varainsiirtoveroa, sopimus hyväksytään lainan vakuudeksi ja lainan korot voi vähentää verotuksessa.

"Vuokralla asumiseen verrattuna asumisoikeusasumisen etuna on asumisturva, joka on samanlainen kuin omistusasumisessa. Kun maksat vastikkeesi ja elät kuten yhteisössä pitää, saat asua siinä vaikka loppuelämäsi. Omistusasumiseen nähden hintataso on selkeästi edullisempi", Asokotien toimitusjohtaja Marko Pyykkönen luettelee.

Edut on todennut myös asumisoikeusasunnossa asuva Mei Lindholm: "Omistusasunto olisi maksanut liikaa tuloihini nähden. Asumisoikeusmaksu oli paljon kevyempi ja asumisen edullisuutta lisää sekin, että tämä on vastaavaa vuokra-asuntoa halvempi."

Asumisoikeusasunnossa asuminen maksaa keskimäärin yhdeksän euroa neliötä kohden kuukaudessa, joskin alueelliset erot ovat suuret. Asukkaalla on mahdollisuus kohentaa kotinsa laatutasoa tietyin pelisäännöin.

"Meillä on joukko hyväksyttäviä lisä- ja muutostöitä, joita asukas voi teettää - esimerkiksi keittiökalusteiden parantamisia tai parketin asentamista". Pyykkönen kertoo. "Niistä saa pois muuttaessaan hyvitystä, mikäli ne ovat edelleen siinä kunnossa, että niiden katsotaan kelpaavan seuraavallekin asukkaalle."

Yksi asumisoikeusasumisen etuja on sekin, että asunnosta pääsee helposti eroon – kolmessa kuukaudessa siitä, kun on tehnyt kirjallisen luopumisilmoituksen. Asumisoikeusmaksun saa takaisin rakennuskustannusindeksillä korotettuna.

Asumisoikeusasuntoja rakennettiin 1990-luvulla vuosittain tuhansia eri puolille Suomea. Yhteensä niitä on noin 33000. Niiden tuotanto ja kysyntä hiipuivat 2000-luvun alussa korkojen painuessa ennätyksellisen matalalle, mutta korkojen taas noustessa myös suosio on ollut nousussa.

"Tällä hetkellä käyttöasteemme lähentelee 100 prosenttia", Pyykkönen toteaa."Vaihtuvuus on pienentynyt viimeisten vuosien aikana ja on enää 16,5 prosenttia."

Asumisoikeusasuntojen asukasjakautuma on monipuolinen: "Meillä on nuoria, alle 30 ikäisiä olevia asukkaita, nuoria pareja ja perheitä. Viime vuodenvaihteen jälkeen tulleen lakiuudistuksen myötä on tullut uusi asiakasryhmä: yli 55-vuotiaat. Sen osuus on kasvanut huomattavasti."

Yksi varttuneempaan ikäluokkaan kuuluvista asukkaista on Pertti Rame. Syy asumisoikeusasukkaaksi hakeutumiseen oli selvä: "Suosittelen tätä niille itseni ikäisille ihmisille, jotka haluavat vanhempina kuluttaa rahaa jo muuhunkin kuin pelkkään asumiseen – esimerkiksi matkustella – eivätkä sitoa rahaansa kalliiseen omistusasuntoon."

Yli 55-vuotiaiden intoa on vauhdittanut merkittävästi myös se, että tältä ikäryhmältä poistettiin varallisuutta ja asumistarvetta koskevat ehdot asumisoikeusasunnon saamiselle. Muun ikäisille asumisoikeusasuntoa ei heru, jos heillä katsotaan olevan varaa hankkia tarvettaan vastaava asunto ilman valtion tukea. Myös putkiremonttien pelko ja omakotiasunnon hoitotaakka ovat lisänneet varttuneemman väen kiinnostusta asumisoikeusasuntoihin.

Asumisoikeusasunnon hakeminen on sinänsä hyvin yksinkertaista. Ensimmäiseksi tulee ottaa yhteyttä sen kunnan asuntotoimistoon jonne haluaa muuttaa. Pääkaupunkiseudulla Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on yhteinen hakijarekisteri. Kunnasta saadaan järjestysnumero, jonka saatuaan hakijan tulee ottaa yhteys haluamansa kiinteistön omistajaan – asumisoikeusyhtiöön – ja lähettää tälle hakemus asumisoikeusasunnosta. Jos vapautuvaa asuntoa on hakenut useampi hakija, sen saa pienimmän järjestysnumeron omaava. Keväällä 2007 asumisoikeusjonoissa on noin 16000 hakijaa. Järjestysnumero on voimassa, kunnes sitä käyttää ensimmäisen kerran. Se kannattaa siis hakea kunnasta vaikkapa vastaisen varalle.

Vaikka asumisoikeusasuntojen kysyntä on taas elpynyt, uusien asuntojen tuotanto polkee kuitenkin lähes paikallaan.

"Se johtuu siitä, että nykyiset lainaehdot ovat niin kilpailukyvyttömät verrattuna markkinakorkoihin", Pyykkönen huokaa. "Siihen pitäisi saada muutos. Toinen iso tekijä on tonttipula: kohtuuhintaisia tontteja ei ole tarjolla."

Asumisoikeusasuntojen tuotantoa jarruttaa myös rakentamisen kalleus. Nykyehdoilla ja -hinnoilla asumisoikeusasuntojen rakentaminen tulisi niin kalliiksi, että asumiskustannukset nousisivat kohtuuttoman korkeiksi. Se on sääli, sillä monet asumisoikeusasujat tuntuvat olevan tyytyväisiltä valintaansa ja viihtymiseensä.

"Hoidamme asiat täällä itse, asukkaiden kesken", Lindholm kertoo. "Olen kokenut sen todella toimivaksi. Jo ensimmäisellä viikolla muuton jälkeen opin tuntemaan monet naapurit etunimeltä – se erosi täysin siitä, mihin aikaisemmissa asuinpaikoissa olin tottunut."

Saman on todennut myös Rame: "Meillä on ollut talkoot kahdesti vuodessa ja muutenkin järjestetään tarvittaessa yhteistä ohjelmaa."

Asumisoikeusyhtiöiden asukasviestinnässä käytetään yhä laajemmin nettiviestintää: yhtiöiden omilta sivuilta löytyy tietoa esimerkiksi kiinteistöjen energiankulutuksesta. Sieltä löytyy myös paljon tietoa niille, jotka ovat kiinnostuneita asumisoikeusasunnoista. Yhtiöillä on myös asiakaspalvelupisteitä, joista saa lisätietoja järjestelmästä ja tarjolla olevista kohteista.

Asumisoikeusasumisen tarjoamiin mahdollisuuksiin voi tutustua myös Helsingin Messukeskuksessa 19.–22.4.2007 pidettävillä Asuntomarkkinat 07 – paremman asumisen areena -messuilla.

(JKA 23.3.2007)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme