Mainos
Mainos

Vastuu vesivahingoista taloyhtiössä

Märkätila on tunnetusti teknisesti riskialttein paikka asunnossa. Meille on tullut valtavasti kysymyksiä siitä, kuka vastaa nimenomaan asunto-osakeyhtiössä olevan asunnon märkätiloista löytyneestä kosteusvauriosta tai muusta vesivahingosta. Aivan ensimmäiseksi on hyvä muistaa perusvastuunjako taloyhtiössä. Sitä valottaa Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontalakimiesSimo Vihemäki:

"Asunto-osakeyhtiölain 78. pykälän mukaan yhtiö vastaa rakenteesta johtuvista vioista. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että vielä vesieristeet tulkitaan rakenteiksi ja siitä huoneiston sisäpuolelle päin - laatat, muut pinnoitemateriaalit, saumaosat ja niin edelleen - kuuluvat osakkeen omistajan vastuulle."

Toisin sanoen taloyhtiö vastaan vedeneristeistä, osakas pinnoitteista saumoineen. Osakkeen omistajan velvollisuus on siis huolehtia siitä, että laattasaumat ovat kunnossa. Sen sijaan taloyhtiön vastuulla olevien vedeneristeiden tai muiden rakenteiden vikojen kohdalla ensisijainen toimenpidevastuu on aina taloyhtiöllä.

"Taloyhtiö rakennuksen omistajana joutuu toteuttamaan lakisääteistä vastuutaan: purkamaan rakenteet, kuivattamaan ne ja tekemään tällaisia ensimmäisiä, välittömiä korjaustoimia", Vihemäki tarkentaa. "Vasta toissijaisesti lähdetään selvittämään sitä, kuka siitä on lopullisesti vastuussa ja maksaa yhtiölle aiheutuneen korjauskustannuksen. Laskun vastaanottaja siis selvitetään vasta sitten, kun korjaukset on tehty."

Taloyhtiöllä on siis ensisijainen märkätilojen rakenteita koskeva korjausvastuu niissäkin tilanteissa, joissa asunnon ostajalla ja myyjällä on erilainen näkemys siitä, mistä kosteusvahinko johtuu. On myös mahdollista, että osa korjauskustannuksesta ei kuulu asunto-osakeyhtiölle ja jää näin ollen omistajalle.

Kun normaali kuluttaja ostaa toiselta kuluttajalta käyttöasunnon, niin käyttöasunnon kaupassa vastuun kesto aika on 2 vuotta omistusoikeuden siirtymisestä alkaen. Jos myydyssä asunnossa havaitaan tämän ajan kuluessa virhe, josta myyjäkään ei ole ollut tietoinen, sen on oltava riittävän suuri, jotta sen korjausvastuu siirtyy käytännössä myyjälle.

"Lähtökohtana voi pitää noin 10 % luokkaa kauppahinnasta olevia korjauskustannuksia", Vihemäki sanoo. "Silloin myyjä olisi vastuussa tällaisesta, tavallaan hänelle itselleenkin tuntemattomana olleesta virheestä. Mikäli hän kuitenkin on salannut tällaisen virheen, niin virhekynnystä ei ole, vaan myyjä on vastuussa täysmääräisesti vahingosta ja siitä aiheutuneista kuluista."

Vihemäki muistuttaa, että taloyhtiöllä on tietty mahdollisuus mennä vastuuketjussa pidemmälle: "Asuntokauppalain mukainen myyjän vastuu yhtiöön päin on 10 vuotta rakentamisen valmistumisesta tai sen käyttöönottamisesta. On siis selvitettävä, onko tämä 10 vuoden vastuuaika vielä voimassa ja ovatko nämä mahdollisesti sellaisia rakennusvirheitä, joista olisi mahdollista saada grynderi tai asunnon myyjä vastuuseen. Tämä edellyttää luonnollisesti, että vikaa ei ole aikaisemmin kohtuudella voitu havaita. Niistä on aina reklamoitava välittömästi."

(JKA 24.3.2006)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme