Mainos
Mainos

Viljan satonäkymät näyttävät entistä heikommilta

Viimepäivien sateet ovat heikentäneet viljan satonäkymiä. Pahimmilla sadealueilla puhutaan jo kokonaan menetetyistä sadoista, mutta tänä vuonna alueelliset erot ovat poikkeuksellisen suuria.

-Sateet ovat tulleet paikallisina kuuroina. Paikoitellen satonäkyvät näyttävät huonoilta, mutta paikoitellen on myös normaaleja kasvustoja, ProAgrian ruotsinkielisen neuvonnan kehityspäällikkö Kaarlo Kinnunen kertoo.

Kinnusen mukaan tilakohtaiset satomenetykset saattavat olla erittäin suuria, mutta laajemmin ajateltuna tilanne ei vaikuta vielä katastrofaaliselta. Jos säät poutaantuvat nopeasti, on valtakunnallisesti mahdollista päästä keskinkertaiseen satokauteen. Heinäkuun puolivälissä povattiin vielä jopa ennätyksellisen hyvää vehnäsatoa, mutta nyt tämä toive on kuitenkin vesittynyt.

Lopullista tilannetta ei voi vielä arvioida, sillä viime päivien sateiden aiheuttamat tuhot nähdään vasta noin viikon kuluttua kun rankkasateiden aiheuttamat lopulliset tuhot paljastuvat. Joka tapauksessa kellastuneita laikkuja ja lakoontuneita kasvustoja näkyy entistä enemmän ympäri Suomea. Lakoontuneet kasvustot saattavat alkaa myös itää pelloilla, jolloin sato muuttuu korjauskelvottomaksi.

Kaarlo Kinnusen mukaan sadonkorjuu on nyt noin viikon jäljessä normaalivuoteen verrattuna.

Kasvitautien riski kasvaa

Säiden lämmetessä kasvitautien riski kasvaa kosteilla pelloilla päivä päivältä.

-Näissä sääolosuhteissa kasvitaudit lisääntyvät tehokkaasti. Monilla pelloilla kasvitautitilanne on jo huolestuttava, mutta on myös paikkoja, missä tilanne on pysynyt vielä ihan hyvänä, kasvitautitutkija Mervi Lindroos Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta kertoo.

Viljojen tähkälletulovaiheessa pellot olivat monin paikoin jo niin pehmeässä kunnossa, että viimeisiä torjuntaruiskutuksia ei pystytty tekemään. Varsinkin lehtilaikkutaudit ovat viime viikkojen aikana lisääntyneet huomattavasti sekä vehnä- että ohrakasvustoissa.

Lisäksi viljojen kukinnan jälkeiset sateet lisäävät punahomeriskiä, etenkin rankkasateiden lakoonnuttamissa kasvustoissa punahomeriski on ilmeinen. Lindroosin mukaan viljojen tautitilanteen paheneminen näkyisi pääasiassa viljojen pienenevänä siemenkokona, ja sitä kautta entistä huonompina satonäkyminä.

Satovahinkoihin on varauduttu

MTK:n kasvinviljelyasiamies Juha Peltola kertoo, että varsinkin Uudenmaan ja Kymenlaakson ohranviljelijöiden osalta tilanne alkaa näyttää huolestuttavalta.

-Pellot saattavat olla veden vallassa ja ohra on paikoitellen pahasti lakoontunutta. Ohran satoennusteet menevät kyllä uusiksi, Peltola sanoo. Peltolan mukaan pahimmilla alueilla tilanne voi olla vakava isku yksittäisille viljelijöille.

Kosteilla pelloilla myös viljan korjuukustannukset kasvavat ja viljaa joudutaan todennäköisesti kuivaamaan tavanomaista enemmän.

-Nämä kustannukset jäävät jokaisen viljelijän omaksi harmiksi. Tästä voi tulla vaikea vuosi, Peltola sanoo. Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola kertoo, että satovahinkojen korvaamiseen on alustavasti jo varauduttu.

-Todellinen tilanne ei ole ministeriössä vielä selvillä, mutta tilannetta on seurattu kohtalaisen huolestuneena, Reskola sanoo.

Reskola kertoo, että budjettiin on varattu vuosittain 3,4 miljoonaa euroa satovahinkojen korvaamiseen. Lopullinen tilanne selviää kuitenkin vasta kun kunnista kerätyt satovahinkoilmoitukset toimitetaan aikanaan ministeriöön.

MTV3-STT

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme