Mainos
Mainos

Voiko eläin olla autistinen? Mistä eläinten kehityshäiriöt johtuvat? Asiantuntijat vastaavat

Ihmisten ohella myös eläimillä tunnetaan niin henkisiä kuin fyysisiä kehityshäiriöitä. Mutta voiko eläin kärsiä Downin syndroomasta tai autismista samalla tavalla kuin ihminen?

Ehkä tunnetuin kehitysvammainen eläin oli vuonna 2008 menehtynyt valkoinen Kenny-tiikeri, jolla sanottiin olevan Downin syndrooma. Kenny poikkesi ulkonäöltään tavallisesta tiikeristä ja sen sanottiin olleen henkisesti jälkeenjäänyt. Syyksi epäiltiin valkoisten tiikereiden sisäsiittoisuutta.

Henkiset sairaudet huonosti tunnettuja

Eviran patologian tutkimusyksikön johtajan Marjukka Anttilan mukaan ei ole hyvä, että eläinten kehityshäiriöistä puhuttaessa käytetään ihmisten sairausten ja kehityshäiriöiden luonnehdintoja.

– Kehityshäiriöt, jotka eivät ilmene eläimellä rakenteellisina muutoksina, ovat huonosti tunnettuja. Ei voida sanoa, onko eläin samalla lailla autistinen kuin ihminen, Anttila sanoo.

Kotieläinten hyvinvointitieteen professori Anna Valros ei ole tietoinen siitä, että onko autismin tai Downin syndrooman tyyppisiä kehityshäiriöitä pystytty osoittamaan eläimillä. Hän ei kuitenkaan pidä niitä poissuljettuna vaihtoehtona.

– Se tiedetään, että tietyille käyttäytymishäiriöille voi olla geneettinen alttius, Valros sanoo.

Geenit ja ympäristö määräävät käyttäytymisen

Eläinten poikkeavaan käytökseen vaikuttavat sekä genetiikka että ympäristötekijät. Aina ei voi yksiselitteisesti sanoa, mikä käyttäytymismalli aiheutuu geeneistä ja mikä ympäristötekijöistä.

– Esimerkiksi hännän jahtaaminen koirilla voi olla geneettisesti määräytyvä, eli sitä esiintyy suurella todennäköisyydellä ympäristöstä riippumatta. Toiset käyttäytymishäiriöt ovat enemmän genetiikan ja ympäristön yhteissumma, kuten tuotantosioilla esiintyvä toisten sikojen hännän purenta, Valros kertoo.

Hänen mukaansa sisäsiittoisuus lisää riskiä geneettisten mutaatioiden yleistymiselle.

– Jos sukulinjassa on geneettinen alttius jollekin sairaudelle, niin tottakai sen esiintyvyys voi lisääntyä sukusiitoksen kautta.

Rakenteellisten häiriöiden syynä usein sattuma

Sisäsiittoisuus ei kuitenkaan aiheuta fyysisiä kehityshäiriöitä eikä luo perinnöllisiä sairauksia. Rakenteellisista kehityshäiriöistä eläimillä voi esiintyä kaikkia samoja, mitä ihmiselläkin.

– Yleisimpiä näistä ovat kitalakihalkio ja huuli-nenähalkio. Eläimillä näihin harvoin tehdään korjaavaa kirurgiaa, mikä taas ihmisillä on yleistä, Anttila sanoo.

– Eläin ei esimerkiksi kitalakihalkiossa pysty imemään normaalisti. Yleensä tällaiset eläimet lopetetaan, koska ne eivät kykene elämään normaalia elämää.

On myös olemassa kehityshäiriöisiä eläimiä, jotka kykenevät normaaliin elämään ihmisen luona vammastaan huolimatta. Näitä häiriöitä voivat olla puutteellisuudet raajoissa, aivojen rakenteellinen vika tai motoriikkaan ja tasapainoon vaikuttavat sairaudet.

Aikuisista eläimistä kuitenkin vain harva on rakenteellisesti kehityshäiriöinen, koska elämän ylläpito sairaalaolosuhteiden ulkopuolella on mahdotonta. Samasta syystä luonnonvaraisilla eläimillä ei juuri kehityshäiriöitä tavata, vaan luonto korjaa pois heikommat yksilöt.

Osalla sairauksista voi olla perinnöllinen tausta, mutta Anttilan mukaan fyysisten kehityshäiriöiden taustalla on usein sattuma.

– Puhutaan spontaaneista kehityshäiriöistä, joissa jokin vain menee kehityksessä vikaan. Oikeastaan on aika ihmeellistä, miten usein ihminen ja eläin kehittyy normaalisti, Anttila sanoo.

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme