Mainos
Mainos

Yksilöllisyys ohjaa tulevaisuuden ruokavalintoja

Tulevaisuudessa ihmisten yksilöllisyys ja yksilölliset valinnat korostunevat entisestään, joka osaltaan johtaa myös yhä tietoisempiin ravintoa koskeviin valintoihin. Psykologi Pekka Sauri uskoo, että jatkossa yhä harvemmat tyytyvät yhdentekevään tai huonoon ruokaan, ja yhä useampien suhde ruokaan kehittyy kohti asiantuntevaa ja vivahteikasta kulinarismia. Sauri arvioi, että ihmisten ruokavalintoihin vaikuttaa aiempaa enemmän myös heidän lisääntyvä tietoisuus siitä, millaisia elämyksiä eri ruokalajeihin liittyy.

Saurin mukaan elämykset syntyvät merkityksistä, joita ei voida suoraan johtaa kemiasta tai fysiologiasta. - Myös maut rakentuvat ruoan koostumuksen ja aistimukseen liittyvien merkitysten yhteisvaikutuksesta. Merkitykset syntyvät ihmisen aiempien kokemusten pohjalta, ja niistä voidaan saada tietoa ainoastaan kertomusten ja tulkintojen avulla. Makuja ei voi johtaa ärsykkeen kemiallisesta rakenteesta tai fysiologisesta vaikutusmekanismista, huomautti Sauri puhuessaan "Huomispäivän ruokamme - miten suomalaiset syövät vuonna 2025?" -elintarvikealan symposiumissa Helsingin Viikissä 14.11.2000.

Teollisuus valmistaa lapsuuden idyllisiä lohturuokia

- Tiettyyn ruokalajiin liittyvät elämykset rakentuvat monesta elementistä. Monilla meillä on jokin lohturuoka, comfort food, jonka koemme helpottavan oloamme maailman murjoessa, kuvaili Sauri. Lohturuoka voi olla peräisin hyvinkin kaukaa menneisyydestä, äidin tekemä makaronilaatikko tai mummon perunamuusi voivat tuottaa muistumia lapsuuden idyllistä ja turvallisuudesta. - Merkillepantavaa on, että monia valmiselintarvikkeita markkinoidaan juuri tällä tavoin. "Isoäidin lihapyörykät" ovat merkityksellisempiä kuin tavalliset lihapullat ja "Hanna-tädin piparkakut" pyrkivät luomaan kuvan myyttisestä ja kodikkaasta tädistä, arvioi Sauri.

Sauri piti kiinnostavana yksityiskohtana myös maalaisuuden käyttöä ruokaan liittyvässä mielikuvastossa. - Maalaismaksamakkara ja maalaispasteija ovat jotakin autenttisempaa kuin pelkät maksamakkarat, vaikka ne valmistetaan samassa kaupungissa samalla tuotantolinjalla, Sauri huomautti.

Tarkastellessaan ruoan merkitystä mielihyvän ja elämysten lähteenä Sauri muistutti, että mielihyvän kääntöpuoli on vastenmielisyys tiettyjä ruokalajeja kohtaan. - Klassinen esimerkki on lapsuudenaikainen tilanne, jossa ei saanut nousta pöydästä ennen kuin maksapihvi oli syöty loppuun. Ei ole yllätys, että maksapihvi ei maita vielä eläkepäivinäkään, totesi Sauri. Hänen mukaan jokin ruoka on saattanut leimautua vastenmieliseksi niin peruuttamattomasti, että ihminen ei edes yritä tutustua makuun uudelleen ja jokainen torjuntakerta vahvistaa kyseistä vastenmielisyyttä.

Ruoan pyhyys estää psyykkisen funktionaalisuuden

Sauri pohti puheenvuorossaan myös funktionaalisten elintarvikkeiden roolia tulevaisuuden kuluttajien ruokapöydissä. - Tällä hetkellä funktionaalisella ruoalla pyritään vaikuttamaan lähinnä fyysiseen terveyteen, mutta tulevaisuudessa voisi olla mahdollista, että elintarvikkeiden valmistuksessa käytettäisiin myös mielialaan vaikuttavia ainesosia, visioi Sauri. Hän ei kuitenkaan nähnyt tätä mahdollisuutta kovin vahvana, sillä hänen mukaan ihmiset ovat kautta historian halunneet vaikuttaa psyykkiseen tilaansa jonkin muun kuin ravinnon kautta. - Mielialaan on vaikutettu lähinnä alkoholin ja huumeiden välityksellä, mutta ruokaa pidetään ehkä kuitenkin myyttisen pyhänä asiana, johon ei haluta sotkea kaikenlaisia aineita, arveli Sauri. (Lähde: Finfood)

Kommentoi

Uusimmat: Lifestyle

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot