Mainos
Mainos

Alkoholilain kohutut muutokset: Mikä kaikki nykyään oikein on kiellettyä?

Suomen alkoholilakia päivitettiin 1. tammikuuta 2015. Uusi laki on herättänyt paljon keskustelua ja erilaisia tulkintoja. Mikä kaikki nykyään oikein on kiellettyä?

Makuja.fi listasi muutamia keskustelua herättäneitä alkoholilain muutoksiin liittyviä aiheita.

Uusi laki on koettu ongelmalliseksi sen monitulkintaisuuden vuoksi. Makuja.fi -sivuston haastattelema Valviran edustaja, alkoholihallinnon ohjauksesta vastaava Kari Kunnas muistuttaa, että säädöksiä tulkitaan aina tapauskohtaisesti.

– Ei tällaisiin asioihin voi antaa mitään yleistä ohjetta. Nämä asiat ovat aina tapauskohtaisia arvioita, Kunnas toteaa.

– Kyseessähän on vanha alkoholilaki, jonka yhden pykälän yhteen momenttiin tuli muutos, Kunnas muistuttaa.

Alkoholijuomien mainontaa ei ole kokonaan kielletty

Mietojen alkoholijuomien mainonta on Kunnaksen mukaan kiellettyä lain määrittelemissä erikoistilanteissa. Miedoksi alkoholijuomaksi lasketaan kaikki juomat, joissa on vähintään 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia.

– Väkevien alkoholijuomien mainonta on ollut kiellettyä vuodesta 1977. Sen osalta ei ole tapahtunut mitään muutoksia, Kunnas sanoo.

Kiellettyä on myös arpajaisten, kilpailujen sekä kuluttajan tuottaman tai jakaman sisällön hyödyntäminen mietojen alkoholijuomien mainonnassa.

Ei kuitenkaan pidä paikkaansa, että kaikki alkoholituotteen nimen sisältävät blogikirjoitukset, Facebook-päivitykset tai muut verkkosisällöt olisivat laittomia.

Mitä yksityishenkilö tai bloggaaja saa kirjoittaa alkoholista?

Sosiaalisessa mediassa levisi pian alkoholilain muutosten julkistuksen jälkeen ilmiö, jossa muutoksia vastustavat vaihtoivat profiilikuvakseen viskipullon kuvia ja jakoivat päivityksiä, joissa toisteltiin erilaisten alkoholijuomien nimiä.

Toisin kuin osa suomalaisista on luullut, yksityishenkilö saa kirjoittaa edelleen vapaasti alkoholituotteista uhmaamatta lainsäädäntöä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos esimerkiksi bloggaaja vastaanottaa palkkion tai hyödykkeen hyvitykseksi julkaisusta, jossa alkoholituote esitetään positiivisessa valossa, tuo se mukanaan tiettyjä velvollisuuksia. Bloggaajasta tuleekin tällöin lain tarkoittama kaupallinen toimija.

– Totta kai viiniarvosteluja saa tehdä ihan niin kuin ennenkin. Tuotteita saa kehua ja arvostella ihan niin kuin haluaa. Pitää vain huomioida uudessa lainsäädännössä, tuleeko hänestä sen myötä kaupallinen toimija. Jos hän on ottanut jonkinnäköistä korvausta toiminnasta, hänelle tulee tiettyjä velvollisuuksia lain mukaan, Kunnas selittää.

Tällainen velvollisuus voi olla esimerkiksi verkkoblogin päivityksen alla käydyn keskustelun moderointi.

Some-toiminta tarkkailussa

Valviran ohjeistuksen mukaan kiellettyä on alkoholimainonnan jakamiseen kehottaminen aineiston yhteydessä. Tämä herättää jatkokysymyksen, että millainen toiminta kehottaa jakamiseen – melkein kaikissa sosiaalisen median palveluissa kun on automaattisesti mukana jako-ominaisuus.

Yhtä lailla kiellettyä on ”sosiaalisen median palveluihin linkittyvän jakamistoiminnon hyödyntäminen alkoholimainonnan yhteydessä mainostajan hallitsemilla perinteisillä internetsivuilla”.

– On täysin sallittua, että ravintola päivittää omille some-sivuilleen jotain mietoihin juomiin liittyvää. Sen sijaan kuluttajat eivät saa osallistua tähän sisältöä tuottamalla. Keskustelua täytyy moderoida ja juttua ei saisi kehottaa jakamaan eteenpäin, Kunnas avaa.

Lähteet: Finlex.fi: alkoholilaki, Valvira: Ohjeet alkoholimainonnasta

Nita Makkonen, nita.makkonen(at)mtv.fi

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme