Mainos
Mainos

Asiantuntija: Näin suomalainen ruoka voisi menestyä ulkomailla

Mainonnan alan moniosaaja, bränditutkija Marko Parkkinen paljastaa, miten suomalainen ruoka voisi pärjätä maailman markkinoilla.

Bränditutkija Marko Parkkinen kertoi suomalaisen ruoan brändäämisestä keskiviikkona ruoka-alan ammattilaisten Gastro-messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Parkkinen on toiminut markkinointialalla pitkään sekä ollut tekemisisissä nimenomaan brändäämisen kansa. Lisäksi Parkkinen on viime vuosina sijoittanut suomalaiseen elintarviketeollisuuteen ja toiminut asiantuntijana myös muun muassa MTV3:n Keksijätehdas-ohjelmassa.

Parkkisen mukaan suomalainen ruoka ei omana brändinään välttämättä menesty maailman markkinoilla. Sen sijaan yksittäiset valmistajat, tekijät ja tuotteet voisivat Parkkisen mukaan menestyä oikeanlaisen brändin avulla.

– Meitä on Suomessa vain viisi miljoonaa, joten mikä tahansa isompi maa on meille mielenkiintoinen markkinarako. 50 miljoonan kaupungissa jo pienikin markkinarako voi olla hyvin merkittävä. En usko, että suomalaista ruokaa voidaan kokonaisuudessaan viedä ulkomaille. Uskon, että on olemassa yrityksiä ja tekijöitä, jotka voivat nostaa sitä omaa asiaansa ja sen kautta lisätä pienen mausteen kokonaisuuteen, Parkkinen toteaa.

"Suomessa ei mietitä tarpeeksi laatua"

Parkkisen mukaan Suomessa keskitytään liikaa tehokkaaseen tuotantoon, eikä mietitä tarpeeksi sitä, mitä ihmiset tuotteilta haluavat. Myös laatuun olisi Parkkisen mukaan kiinnitettävä enemmän huomiota.

– Luulen, että Suomessa on aika vähän loppujen lopuksi ajateltu, että mitä annettavaa meillä olisi näille ihmisille. Ja kun se ajatus on puuttunut, niin on vielä vaikeampi mennä toisille markkinoille. Se on enemmän ajattelumalliongelma meillä.

Ensimmäisenä pitäisi kuitenkin ymmärtää, mitä se laatu on. Parkkisen mukaan laatu merkitsee eri ihmisille eri asoita, varsinkin kun puhutaan ruoasta.

– Joillekin se tarkoittaa helppoa pakkausta tai nopeaa käytettävyyttä. Meidän pitäisi ymmärtää ne ihmisten tarpeet. Kun puhutaan laadusta, niin alamme helposti miettimään vaan sen tuotteen ominaisuuksia, kuinka paljon siinä on lihaa tai jauhoja suhteessa toisiinsa. Se on paljon monimutkaisempi asia. Laatu voi olla kiinni siitä, onko tuotteessa paljon lisäaineita. Se voi olla kiinni myös mausta tai muodosta.

Laadun päättää aina kuluttaja

Parkkisen mukaan yritysten pitäisi miettiä brändejä ennen kaikkea asiakkaiden ajatusmaailman kautta. Mitä asiakkaat sitten tuotteilta haluavat?

– Jos puhutaan vaikkapa valmisruoasta, niin ihmiset ajattelevat sen olevan kuraa ja periaatteessa vaarallista ja valmiruokien edun olevan se, että ne valmistuvat nopeasti. Pitäisi siis miettiä, mitkä olisivat ne hyvät ja huonot puolet ostajien mielestä ja näihin pitää pystyä vaikuttamaan – kuitenkin niin, että se asia on totta.

Parkkinen nostaa esimerkiksi valmisruokayritys Saarioisen, joka on onnistunut luomaan yritykselleen brändin "äitien tekemästä ruoasta".

Parkkisen mukaan onnistunut brändi ja hyvä laatu on kuitenkin loppujen lopuksi aina kuluttajan silmissä.

– Jos jotain muuta kuvittelee, aina menee saveen, Parkkinen tiivistää.

Petra Kiiski/MTV3

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot