Mainos
Mainos

Hanavedellä suuri vaikutus – Lohjalla keitetty kahvi häviää helsinkiläiselle?

Hanaveden laatu vaikuttaa myös kahvin makuun. Suomalaisten kaupunkien hanavesissä on yllättävänkin suuria eroja.

Petri Niemisen ja Terho Puustisen tuore teos Kahvi – suuri suomalainen intohimo kertoo kaiken olennaisen suomalaisten rakastamasta juomasta. Kahvikulttuurin ja -lajikkeiden esittelyn lisäksi kirjassa opastetaan salat hyvän kahvin valmistamiseen. Teoksessa nostetaan esille myös veden laadun merkitys hyvään kahviin.

Vedellä on väliä

Suomalaiset saavat nauttia moniin muihin maihin verrattuan poikkeuksellisen puhtaasta hanavedestä. Suomen vesissäkin on kuitenkin suuria eroja, jotka vaikuttavat myös kahvin makuun. Kahvikupillisessa on jopa 98,75 prosenttia vettä. Siksi on sanomattakin selvää, että veden laatu on tärkeä osa hyvää kahvia

Niemisen ja Puustisen mukaan tärkeintä on veden puhtaus. Puhdas vesi on värintöntä, mautonta ja hajutonta. Esimerkiksi Helsingin ja Turun vesilaitokset pystyvät tarjoamaan kohtuullisen hyviä vesiä. Kuitenkin jos niiden rinnalla maistetaan pehmeää ja happamuudeltaan neutraalia lähdevettä, hyvä vesi saa uuden määritelmän.

Lohjalla on poikkeuksellisen kovaa vettä

Veden puhtauden lisäksi hyvään kahviin vaikuttaa myös veden kovuus. Kovuus määrittää sen, kuinka hyvin kahvin yhdisteet uuttuvat juomaan. Mitä kovempaa vesi on, sitä enemmän siinä on magnesiumia ja kalsiumia. Kova vesi heikentää siis kahvin uuttumista.

Kovastakin vedestä voidaan saada hyvää kahvia, mutta silloin uuttoa kannattaa tehostaa esimerkiksi käyttämällä hienompaa jauhatusta tai pidempää uuttoaikaa. Kovan veden sisältämä kalkki voi myös vaurioittaa esimerkiksi kahvinkeittimen lämmönvaihdinta. Siksi kovan veden alueilla on suoritettava tiheästi kalkinpoistoa. Suomessa ongelma on harvinainen, mutta poikkeuksiakin on: esimerkiksi Lohjan seudulla vesi on poikkeuksellisen kovaa.

Pehmeässä vedessä on sen sijaan yliuuttumisen riski. Siksi liian kuumaa vettä, hienoa jauhatusta ja ylipitkää uuttoaikaa pitää varoa.

Hapan vai emäksinen vesi?

Veden puhtauden ja kovuuden lisäksi hyvään kahviin vaikuttaa myös veden happamuus tai emäksisyys. Paras kahvi syntyy neutraalista vedestä, jonka pH on 7.

Emäksinen vesi (pH yli 7) tekee kahvista tylsän ja tasapaksun. Hapan vesi (pH alle 7) sen sijaan tuo kahviin selkeitä ja raikkaita piirteitä, mutta saattaa liiallisuuksiin mennessään heikentää kahvin tasapainoa ja miellyttävyyttä.  Neutraalia emäksisempää vettä tuottaa muun muassa Helsingin, Turun, Joensuun ja Seinäjoen vesilaitokset. Happamampaa vettä virtaa sen sijaan rovaniemeläisten hanoista.

Missä on Suomen paras hanavesi kahville?

Kahvi – suuri suomalainen intohimo -teoksen taulukon perusteella paras kahvi syntyy neutraalista lähdevedestä. Toisaalta pehmeä ja neutraali lähdevesi voi tehdä kahvista liiankin terävän ja kirkkaan makuista.

Hyvän kahviveden pH on noin 6,0–8,5. Täydellinen veden kovuus kahville on noin 1,0–5,6 °dH.

Helsinki
pH 8,5, Kovuus 2,8.
Turku
pH 8,5, Kovuus 2,6.
Lahti
pH 7,8, Kovuus 2,8.
Tampere
pH 8,0, Kovuus 3,0.
Rovaniemi
pH 6,5, Kovuus 3,8.
Vaasa
pH 7,9, Kovuus 6,6.
Joensuu
pH 8,0, Kovuus 2,8.
Seinäjoki
pH 8,1, Kovuus 2,3.
Lohja
pH -, Kovuus 7,0-8,4.

Lähdevesi
pH 6,3, Kovuus 1,5.

Lähde: Petri Nieminen & Terho Puustinen: Kahvi –
suuri suomalainen intohimo (Tammi, 2014)

MTV LIFESTYLE

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme