Mainos
Mainos

Hans Välimäki nimeää ruoan, jota suomalaiset eivät osaa arvostaa tarpeeksi – Italian suurlähettiläs hehkutti: ”Tämä on ihan käsittämätöntä ja aivan mahtavaa”

Keittiömestari ja ravintoloitsija Hans Välimäki kertoo, että suomalaiset hyödyntävät Suomesta saatavia raaka-aineita varsin hyvin. Muutamaa suomalaisten hylkimää ruoka-ainesta voitaisiin hänen mukaansa kuitenkin syödä vielä enemmän.

Keittiömestari Hans Välimäen mukaan suomalaisten inhokkiruoista voitaisiin syödä enemmän sisäelimiä ja hyödyntää voitaisiin paremmin sieniä.

–  Nykypäivänä ehkä kaipaisi vähän enemmän sisäelimiä, niitä ei oikein Suomessa näe. Ehkä niitä voisi syödä täällä enemmän. Ainoa tällainen sisäelinruoka, mikä meillä nyt on, on maksalaatikko.

Juuri maksalaatikko ja esimerkiksi monet eksoottiset kalaruoat eivät ole olleet suomalaisten suosikkeja, tai ainakin ne jakavat paljon mielipiteitä.

Välimäen mukaan kalaa syödään Suomessa nykyään todella paljon. Välttämättä osterit tai muut merenelävät eivät kaikille maistu, sillä niitä ei välttämättä olla totuttu syömään, keittiömestari sanoo.

–  Helsingissä ne ehkä menevät, mutta jos mennään jonnekin maakuntiin niin osterit eivät ehkä mene kaupuksi, kun kukaan ei ole tottunut niitä syömään. Ja toisaalta tykkääkö niistä, sekin on ihan makuasia, hän pohtii.

–  Enemmän se on ehkä siitä kiinni, että mihin on totuttu ja mitä on saatavilla.

Sienet parempaan arvoon!

Välimäen mukaan Suomessa hyödynnetään hyvin niitä raaka-aineita, joita on helposti saatavilla. Yksi ainesosa, jota voitaisiin keittiömestarin mukaan kuitenkin entistä paremmin vielä hyödyntää ovat sienet.

–  Sienet ovat ehkä tällä hetkellä sellainen ruoka-aine, että kyllä porukka niitä syö ja ostaa mielellään, mutta minusta tuntuu, että kyllä ne jäävät aika hyvin tuonne metsään mätänemään.

Välimäki kertoo sienestysreissusta Nuuksiossa parin vuoden takaa, jossa polulla vastaan tuli Italian suurlähettiläs parin tatin kanssa.

–  Hän kertoi, ettei Italiassa voi mennä tällä tavalla keräämään sieniä, siellä pitää olla kaikenlaisia sientenkeräyslupia ja maanomistajan lupia. Täällä meillä on jokamiehen oikeus, eli kaikki saa mennä keräämään muiden maille ja miten vaan, kunhan pysyy riittävän etäällä asuinhuoneistoista.

–  Hän sanoi, että tämä on ihan käsittämätöntä ja aivan mahtavaa, eivätkä ihmiset sitä Euroopassa tajua, keittiömestari kertoo hymyillen.

Nuuksiosta löytyi sinä vuonna Välimäen mukaan erittäin hyvin tatteja. Hänen ystävänsä vinkkaamalta paikalta, vain kymmenen metriä lenkkipolun vierestä löytyi punikkitatteja ja herkkutatteja niin paljon, että kaikki korit, taskut ja hatut olivat niitä täynnä, mies kertoo.

Välimäki arvelee, että syynä sienireissujen vähenemiselle ja sienten metsään mätänemiselle ovat ihmisten laiskuus ja nykypäivän kiire. Perheissä ei kerta kaikkiaan vain ehditä, kun koulut alkavat ja arki alkaa.

–  Meilläkin kun lapsilla alkoi koulu, toinen on 11-vuotias ja toinen seitsemän, niin molemmilla rupeaa olemaan harrastuksia siihen malliin, ettei siinä viikolla ole aikaa lähteä mihinkään. Viikonloppuna sitten tietysti voisi mennä, mutta silloinkin on yleensä kaikenlaista menoa, hän sanoo.

–  Ennen vanhaan sitä aikaa ehkä oli enemmän, se on tavallaan vähän sellaista katoavaa kansanperinnettä.

Välimäen mukaan saman huomaa myös siitä, että sienireseptit eivät kehity mihinkään. Sienissä pitkään ollaan menty samoilla asetuksilla, eivätkä reseptit kehity eteenpäin, hän kertoo.

–  Voi olla, että olen väärässä. Mutta kyllä se toreilla ja kaupoissa näkyy, että jengi ostaa, mutta se on ehkä vähän sellaista hetkellistä.

***

Näin sienet tulee oikeaoppisesti käsitellä:


Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme