Mainos
Mainos

Hunaja- ja kalatuotteista paljastui elintarvikepetoksia Suomessa – seipakkauksessa olikin turskaa!

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tutki Suomessa myytäviä kala- ja hunajatuotteita kesänä ja syksyn 2015 aikana. Tuotteista paljastui runsaasti harhaanjohtavia pakkausmerkintöjä.

Joka viidennen hunajan pakkausmerkinnät olivat harhaanjohtavia, kun Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tutki niitä kesän ja syksyn 2015 aikana. Eviran tutkimuksissa yhden kalastustuotteen raaka-aineena käytettiin eri kalalajia kuin pakkausmerkinnöissä ilmoitettiin. Kaikkiaan Evira tutki 44 hunajanäytettä ja 83 kalastustuotenäytettä mahdollisen vilpin tunnistamiseksi.

Euroopan komission koordinoimassa, kaikkia EU-maita koskevassa hankkeessa määritettiin kemiallisin ja molekyylibiologisin menetelmin, vastaako elintarvike siitä kuluttajalle annettuja tietoja. Suomessa tutkittiin sekä suomalaista että ulkomaista alkuperää olevia kalastustuote- ja hunajanäytteitä. Kalastustuotteet olivat valkolihaisesta kalasta valmistettuja.

Hunajatuotteissa pieniä vilppejä

Kymmenen hunajatuotteen pakkausmerkinnät olivat harhaanjohtavia. Näistä hunajista kolme oli suomalaisten yritysten tuottamia ja loput muualla EU:ssa tuotettuja. Hunajan aitouden varmistamiseksi on käytettävä useampaa määritysmenetelmää. Esimerkiksi hunajan sisältämää siitepölyä analysoimalla voidaan todeta, onko hunaja peräisin alueelta, joka pakkausmerkinnöissä ilmoitetaan. Joidenkin ulkomaisten hunajien alkuperämaa oli eri kuin pakkausmerkinnöissä. Kaikki suomalaisiksi ilmoitetut hunajat olivat alkuperältään suomalaisia. Koko EU:n alueella otetuista hunajanäytteistä 19 prosenttia oli määräystenvastaisia.

– Hunajan tuotannossa ja valvonnassa on koko EU:n alueella opittavaa ja tehostettavaa. Kuluttajan on voitava luottaa siihen, että elintarvike vastaa siitä annettuja tietoja, painottaa ylitarkastaja Jussi Peusa Evirasta.

Väärää kalaa pakkauksessa

Yhdessä kalastustuotteessa oli turskaa, vaikka pakkausmerkintöjen mukaan piti olla seitä.

– Kalastustuotteiden tutkimustulos yllätti Suomen osalta myönteisesti. Arvelin, että ulkomaista alkuperää olevista kalaraaka-aineista löytyisi enemmän lajiväärennyksiä, sanoo Peusa.

Koko EU-alueella määräystenvastaisia kalastustuotteita oli 6 prosenttia tutkituista näytteistä.

Kalan lajitunnistukseen on olemassa laboratoriomenetelmä, jota hyödynnetään valvonnassa jatkossa enemmänkin.Evira käynnistää valvontatoimet tutkimuksessa löydettyjen epäkohtien korjaamiseksi.

Kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset ottivat näytteitä tuotteiden maahantuojilta, valmistajilta sekä tukku- ja vähittäismyyjiltä. Kalastustuotteista 41 prosentissa kala oli suomalaista alkuperää. Hunajanäytteistä noin kolmasosa oli suomalaista alkuperää olevaa hunajaa ja noin kolmasosa jostain muusta nimetystä maasta kuin Suomesta peräisin olevaa hunajaa. Noin kolmasosan näytteistä oli hunajaa, jonka ilmoitettiin olevan sekoitus eri alkuperää olevista hunajista.

Elintarvikepetoksiin puututaan aiempaa tehokkaammin

Eviran mukaan elintarvikkeissa tulee olla lainsäädännön mukaiset pakkausmerkinnät eivätkä ne saa johtaa kuluttajaa tai asiakkaana olevaa toista yritystä harhaan.

Elintarvikepetosten vastainen työ jatkuu koko EU:ssa Euroopan komission koordinoimana. Tämänvuotinen kaikissa EU-maissa toteutettu projekti oli jatkoa aiemmille lihalajien tunnistukseen keskittyneille valvontaprojekteille. Viranomaisten tavoitteena on ennakoida ja tunnistaa mahdolliset elintarvikepetokset ja puuttua niihin tehokkaasti.

Lähde: Evira

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme