Mainos
Mainos

"Jostain syystä käyttö on lähes unohtunut" – miksi suomalaiset eivät enää syö tätä edullista herkkua?

Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen toivoo, että yhä useampi suomalainen löytäisi taas silakan ruokapöytäänsä. 

– Ammattikalastuksemme tärkein saalilaji, silakka, on ollut jo vuosisatoja myös kalaruokakulttuurimme kivijalka. Kukapa ei muistaisi lapsuudesta tuttuja silakkalaatikkoa, silakkapihvejä, savusilakoita tai silakkamarinadeja. Jostakin syystä meillä silakan käyttö on lähes unohtunut, kirjoittaa Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen.

Tilastojen mukaan silakan syönti on vähentynyt vuosikymmenen aikan roimasti. Vielä vuosituhannen vaihteessa suomalaiset söivät silakkaa 1,2 kiloa henkilöä kohden vuodessa – nykyisin sitä kulutetaan enää noin 300 grammaa per henkilö vuodessa. Tämä on harmillista, sillä silakalla on verrattain edullinen kilohinta, se on maukasta ja ravitsevaa.

– Silakalla ja silakkaruoilla on uskolliset ystävänsä, mutta useimmmat meistä voisivat varmasti valita silakkaa lautaselleen nykyistä useammin, mikäli sitä olisi helposti kuluttajien saatavilla. Silakan syöntiä olisi varaa lisätä reippaasti, sillä sitä meillä suomalaisilla kyllä riittää. Eviran syöntisuositukset huomioiden silakan käytöä olisi mahdollista lisätä jopa viisinkertaisesti nykytilanteeseen nähden, Partanen muistuttaa.

Luonnonvarakeskus Luken mukaan vuonna 2015 kalastajalle maksettiin rehusilakasta keskimäärin 0,16 euroa kilolta ja ihmisravinnoksi myydystä silakasta 0,27 euroa kilolta.  Vuonna 2015 kolmasosa silakkasaaliista purettiin suoraan ulkomaisiin satamiin. Tämä osuus ei sisälly hintatietoihin.

Hyvän makunsa lisäsi silakka on myös terveydellisesti perusteltu herkku. Silakasta saa erityisen hyvin D-vitamiinia ja tärkeitä omega-3-rasvahappoja.  Syömällä silakkaa voi tehdä myös ekoteon: silakan pyynti ei rasita Itämerta – päinvastoin. 

– Silakan ja kilohailin pyynnin mukana Itämerestä poistuu yli 600 tonnia fosforia ja noin 3500 tonnia typpeä. Fosforin määrä vastaa lähes neljännestä Suomen vuotuisesta ihmisperäisestä Itämeren kuormituksesta. 

Partasen mukaan haasteena koko toimialan kannalta on silakan monipuolinen  hyödyntäminen ja jalostusarvon nostaminen. Kalaa hyödynnetään elintarvikkeissa tällä hetkellä vain murto-osa, suuri nosa saaliista päätyy rehuteollisuuteen. 

– Jalostusasteen nostaminen olisi koko arvoketjun etu, ja sen kehittämiseksi tehdään työtä muun muassa keväällä käynnistyneessä innovaatio-ohjelmassa. Tavoitteena on kehittää silakasta uusia tuotteita elintarvikkeena, mutta myös ennakkoluulottomasti selvittää muita mahdollisia käyttökohteita arvokkaalle raaka-aineelle.

– Ehkäpä saamme silakasta oman ”nyhtösilakkamme” tai jotakin muuta täysin uutta, Partanen jatkaa.

Lähde: Pro Kala ry​​​​​​​

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme