Mainos
Mainos

Lihassa piilee yllätys – tiesitkö syöväsi tätä?

Kuluttajat syövät yllättävän paljon piilosoijaa, raportoi WWF.

WWF:n uusi raportti kertoo, että soijan tuotantoon valjastettu maapinta-ala on kasvanut kymmenkertaiseksi 50 viime vuoden aikana. Lisäksi tuotannon arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2050 mennessä, mikäli kulutus kasvaa nykytahdilla. Vuonna 2012 tuotetusta 270 miljoonasta soijatonnista kolme neljäsosaa käytettiin eläinten rehuun.

– Kulutamme enemmän soijaa kuin arvaammekaan, vaikka markettien ruokahyllyillä soijan läsnäoloa ei juuri huomaa. Pääosa soijasta tuotetaan sian ja siipikarjan rehuksi ja lisäksi soijaa löytyy esimerkiksi valmisruoista. Soijavalmisteiden, kuten tofun tai soijakastikkeen osuus soijan kulutuksesta on pieni, kertoo WWF:n ekologinen jalanjälki -ohjelman päällikkö Jussi Nikula.

Soijan viljely ei ole ongelmatonta.The Growth of Soy: Impacts and solutions -raportin mukaan Etelä-Amerikassa soijan tuotantoon on valjastettu jopa Saksaa suurempi pinta-ala, 46 miljoonaa hehtaaria. Soijan kasvanut tuotanto on monin paikoin tuhonnut ympäristöä ja kuluttanut maaperää. Tuotantoeläinten rehussa käytettävän soijan nopeasti kasvanut kysyntä on pääsyy tärkeiden metsäalueiden, savannien ja ruohoisten tasankojen häviämiseen. Soijan viljely vaarantaa myös useita eläinlajeja, kuten jaguaarin, jättiläismuurahaiskarhun ja vyötiäisen.

Soijan käytön voi pitää kurissa

WWF painottaa, että soijan viljelyn kielteisiä ympäristövaikutuksia voi vähentää. Koko soijan tuotantoketjun muuttaminen sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestäväksi vaatii kuitenkin päättäväisiä toimia valtioilta, rehun tuottajilta, jalostajilta ja kaupalta. Lisäksi tuotantoketjun muuttaminen vastuullisemmaksi vaatii tukea kuluttajilta ja rahoittajilta. WWF:n mukaan suomalaiset voivat vähentää eläimille syötettävän rehusoijan käyttöä vähentämällä lihan osuutta ruokavaliossaan ja vähentämällä ruokajätteensä määrää.

Suomessa käytössä olevasta soijasta vuonna 2012 arvioilta 25 prosenttia oli tuotettu vastuullisen tuotannon takaavien standardien mukaisesti. WWF on haastanut suomalaiset lihaketjun toimijat sitoutumaan vain vastuullisen soijan käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Suomalaisten lihaketjun toimijoiden mahdollisuudet hankkia vastuullista soijaa ovat parantuneet syksyllä Uudessakaupungissa käynnistyneen Finnproteinin soijajalostamon myötä.

Kanakiloa kohden käytetään yli 500 grammaa soijaa

– Sianlihan alkutuotannon läpinäkyvyys kuluttajan kannalta lisääntyy keväällä, kun uusi kansallinen lihatoimijoiden laatujärjestelmä Laatuvastuu tulee käyttöön. Lisääntynyt läpinäkyvyys on hyvin positiivista, mutta valitettavasti laatujärjestelmä ei tässä vaiheessa kerro vielä kuluttajalle, onko sika mahdollisesti syönyt soijaa, joka on kasvanut vastikään sademetsään raivatulla pellolla. Toivottavasti jatkossa tällainen elementti saadaan myös mukaan laatujärjestelmään, sanoo Nikula.

Yhteys soijan ja eläinproteiinin kulutuksen välillä näkyy kaikkein havainnollisimmin kananlihan tuotannossa, joka on kasvanut 711 prosenttia vuosina 1967 – 2007. Tuoreen hollantilaisen tutkimuksen mukaan jokaista tuotettua kananlihakiloa kohden käytetään keskimäärin 575 grammaa soijaa.

Yli 90 prosenttia kaikesta maailman soijasta tuotetaan kuudessa maassa: Brasiliassa, Yhdysvalloissa, Argentiinassa, Kiinassa, Intiassa ja Paraguayssa. Myös Uruguayssa ja Boliviassa soijan tuotanto laajenee nopeasti.

Lähde: WWF

(MTV LIFESTYLE)

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme