Mainos
Mainos

Lisäaineeton dieetti on rikkaiden hupi?

E621, siitä kaikki alkoi. Natriumglutamaatin väitettiin aiheuttavan pääsärkyä, lasten ylivilkkautta, riippuvuutta ja ties mitä muuta. Lihanvalmistajat ymmärsivät yskän nopeasti ja poistivat lisäaineen leikkeleistä. Myös leipiä mainostetaan nyt täysin lisäaineettomina. Mihin kehitys vie?

Atrian mainoskampanja teki joulukuussa selväksi, että luonto on täynnä E-aineita. Kampanjan otsikko oli "Puolukka, lisäainepommi".

Ruokansa vakavasti ottavat vetivät herneen nenään. Puolukassa lisäaineet ovat luonnostaan, kun teollisiin tuotteisiin ne on lisätty yleensä houkuttelevuuden takia, kuului argumentti. Lisäainekammoisia ei yhdellä mainoskampanjalla käännytetä.

Samaan aikaan ylivoimainen osa suomalaisista ostaa eineksiä entiseen malliin.

Askorbiinihappo ei kelpaa, mutta C-vitamiinitabletin otan silti?

Tämän viikon Me Naiset -lehti on haastatellut Turun yliopiston ravitsemustutkijaa Sanna Talviaa, jota ärsyttää lisäainekeskustelun mustavalkoisuus.

Lisäaineita ei hänen mukaansa tulisi niputtaa yhdeksi ainoaksi ryhmäksi, sillä osa niistä on luonnontuotteita, kun taas osaa valmistetaan synteettisesti.

Esimerkkinä E-ainekeskustelun absurdisuudesta Talvia mainitsee Me Naisissa askorbiinihapon, joka ei kelpaa E-koodin saavana säilöntäaineena, mutta päivittäisenä C-vitamiiniannoksena asia on aivan toinen.

Rikkaiden ja joutilaiden harrastus

Aito, lähellä tuotettu ja itse valmistettu ruoka on hieno juttu, mutta kenellä siihen on aikaa ja varaa? Valmisaterioita ja broilerinsuikaleita on helppo herjata, jos rahasta ei tee tiukkaa. Silloin ruokansa voi ostaa päivittäin Stockmannin Herkusta tai maatilatoreilta.

Ylivoimaisesti suurimmalla osalla suomalaisista tähän ei kuitenkaan ole varaa. Raaka-aineiden kasvattaminen itse on yksi vaihtoehto, mutta sekin on valtaosan ulottumattomissa.

Toisaalta suurimmalla osalla ei myöskään ole aikaa keittää omia liha- ja kasvisliemiään, vaikka niiden valmistus on melko edullista. Kokopäivätöissä käyvällä aikaa ei ole mitenkään. Ehkä eineksiä ei pidä laittaa kokonaan pannaan. Niiden käyttöä voi kuitenkin yrittää vähentää.

Pienistä puroista muodostuu lopulta joki. Lisäaineettoman ja eineksistä vapaan ruokavalion taustalla voi nähdä laajemman, utooppisen vision yhteiskunnan kehityksestä. Takaisin luontoon, vähemmän turhaa toimistotyötä ja enemmän yhdessäoloa. Vähemmän kuluttamista, enemmän kestävää kehitystä ja eläinten kasvatus takaisin ihmisten silmien alle.

Pekka Torvinen/MTV3

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme