Mainos
Mainos

Luomun kysyntä Suomessa kasvaa – näin hurja määrä silti tuontitavaraa

Kasvaneeseen luomuelintarvikkeiden kysyntään vastataan nykyisin tuonnilla, jonka osuus luomumarkkinoista on jopa 37 prosenttia. Tällä hetkellä luomun kysyntä kasvaa noin kymmenen prosenttia vuodessa. Esimerkiksi luomurukiin tuonti ruisleipää varten on kasvanut merkittävästi.

Helsingin yliopisto ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ovat perustaneet yhdessä luomuinstituutin, joka aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Luomuinstituution tarkoitus on tukea kotimaisen luomutuotannon vahvistumista koko elintarvikeketjussa monitieteisen tutkimuksen, koulutuksen, kehityshankkeiden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen keinoin.

Mitä luomu sitten on? Luomuinstituutin johtaja, professori Pirjo Siiskonen kiteyttää sen näin.

– Luomu on suomen kieleen vakiintunut lyhenne luonnonmukaisesta maa- ja elintarviketaloudesta ja se tarkoittaa luonnonmukaista, ympäristöystävällistä ja eettisesti korkeatasoista ruoan tuotantotapaa. Luomukasvintuotannossa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, siinä hyödynnetään luonnon tarjoamia palveluja, kuten kastematoja hajottajina, maanparannuskasveja, ravinteiden luonnollista kiertokulkua ja vuoroviljelyä.

– Tuotantokasvien viljely ylläpitää monipuolista kasvi- ja eläinlajistoa, biodiversiteettiä. Luomukotieläintuotannossa eläimet saavat käyttäytyä lajinmukaisesti ja ne syövät luomurehua. Teuraaksi päätyvä luomueläin on elänyt hyvän elämän. Jalostetuissa luomuelintarvikkeissa ei ole geenimuunneltuja ainesosia, niissä ei saa käyttää keinotekoisia väriaineita eikä synteettisiä lisäaineita. Luomutuotteita ei myöskään ole säteilytetty. Luomuruoka on turvallista ruokaa, koska luomu on ainoa valvottu ruoan tuotantotapa.

Luomu ja lähiruoka erillisiä käsitteitä

– Lähiruoka voi olla luomua tai ei-luomua eli tavanomaisesti tuotettua. Lähiruoka, joka ei ole luomua, voi siis sisältää esimerkiksi torjunta-ainejäämiä, Siiskonen muistuttaa.

Luomuun liittyy paljon mielipiteitä, uskomuksia ja tunteita. Luomuinstituutti tarjoaa tutkittua tietoa ja tutkimuksista julkaistaan sen sivuilla suomenkieliset tiivistelmät. Luomuinstituutin slogan kuulukin: Älä usko luulopuheisiin.

Kasvaneeseen luomun kysyntään vastataan tuonnilla

Suomen peltoalasta luomutuotannossa on tällä hetkellä noin yhdeksän prosenttia. Hallituksen asettama tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia Suomen peltoalasta olisi luomutuotannossa.

Luomutiloja on Suomessa n. 4 300 kappaletta, joista luomukotieläintiloja on 750.

Siiskosen kertoo, että luomutiloilla vierailut muistuttavat työn merkittävyydestä. Taitavimmat luomuviljelijät ovatkin jo tutkijoita edellä ja omaavat sellaiset tietotaidot, joilla luomutuotannosta voidaan hyötyä myös taloudellisesti: vuoroviljelyä osataan hyödyntää ja näin sadoista saadaan mahdollisimman suuria.

Eniten haastetta kotimaiselle luomuinstituutiolle aiheuttaa rahoituksen löytäminen.

Luomuruokamarkkinoiden suuruus on arviolta 215 miljoonaa euroa, josta kotimaisen tuotannon osuus on 63 prosenttia. Kasvaneeseen luomuelintarvikkeiden kysyntään vastataan nykyisin tuonnilla. Tuonnin osuus luomumarkkinoista onkin 37 prosenttia. Tällä hetkellä luomun kysyntä kasvaa noin kymmenen prosenttia vuodessa. Esimerkiksi luomurukiin tuonti ruisleipää varten on kasvanut merkittävästi.

– Luomu voi olla Suomen brändi, toteaa Siiskonen lopuksi.

Kurkista luomutiloille:

Lisätietoa luomusta: Luomu.fi ja luomunjuuret.fi

Luomuinstituuttiesittäytyi 7.10 Helsingin yliopiston Viikin kampuksella.

Osittaislähde Siiskosen haastattelun lisäksi, Yle.fi: Pirjo Siiskonen: Mitä on luomu?

MTV3/Ursula Vieno

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot