Mainos
Mainos

Maailmaa parantava pop up -ravintola avaa ovensa: Töissä ystäviä

Uudenlainen pop up -ravintola Salute Gli Amici avaa ovensa Viini, ruoka & hyvä elämä-messuilla.

Salute Gli Amici pop up -trattoria tarjoaa messujen aukioloaikoina italialaisia makuja. Lisäksi ravintolalla on take away -tiski, josta annoksia voi ostaa mukaansa. Roomalaisen ravintolaesikuvansa Gli Amicin tavoin ravintolan henkilökuntana toimii kehitysvammaisia niin keittiössä kuin salissa.

Viini, ruoka & hyvä elämä järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 25.-28.10.2012.

Tehtävänimikkeenä ystävä

Idean kummisetänä Suomessa on teologi ja kirjailija Jaakko Heinimäki, joka tutustui roomalaiseen ravintolaan viime vuonna.

– Gli Amici tarkoittaa ystävyyttä ja siitä tässä on kyse. Maailman parantaminen aloitetaan pienin askelin ja se saa olla hauskaa. Gli Amicin ajatuksena on, että maailmasta tulee parempi paikka, kun ystävystymme erilaisten ihmisten kanssa. Rooman ravintolassa kehitysvammaisia avustivat vapaaehtoiset ja kaikkien tehtävänimikkeenä oli ystävä, kertoo Jaakko Heinimäki.

Tavoitteena maanlaajuinen toiminta

Gli Amici -ravintolan henkilökunta tulee haminalaisen sosiaalialan palveluita tuottavan Ravimäkiyhdistyksen kautta ja heillä on apunaan joukko vapaaehtoisia. Salute Gli Amicin messuravintolasta saadut tuotot käytetään Gli Amici-konseptin jatkokehittämiseen. Tulevaisuuden tavoitteena Ravimäkiyhdistyksellä on perustaa rahasto, jonka avulla toimintaa voi kehittää.

– Tarkoituksenamme on kehittää maanlaajuinen konsepti kehitysvamma-alan käyttöön, jotta myös muulla voitaisiin järjestää vastaavanlaista toimintaa. Haluamme osoittaa, että kehitysvammaiset osaavat, oppivat ja ovat kykeneviä, kunhan heille tarjoutuu siihen mahdollisuus, sanoo ruokapalvelupäällikkö Aki Kyyrö Ravimäkiyhdistyksestä.

Työnantajilla ennakkoluuloja

Suomen Kehitysvammaisten Tukiliiton vaikuttamistoiminnan esimies Kari Vuorenpään mukaan kehitysvammaiset työllistyvät Suomessa kahdella tavalla: työtoiminnassa ja tavallisessa palkkasuhteessa. Näiden kahden ero on Vuorenpään mukaan tärkeä tiedostaa.

– Työtoiminta on palkatonta työtä. Se voi olla esimerkiksi kunnan järjestämää työtoimintaa keskuksissa tai kehitysvammainen ihminen voidaan sijoittaa jollekin työpaikalle avotyöhön. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin se eettinen raja vastaan. Ei ole tarkoitus, että ihminen tekisi töitä palkattomana jatkuvasti ja siitä pyritään eroon, Vuorenpää kertoo.

Vuorenpään mukaan kehitysvammaisia on Suomessa ravintola-alalla suuri joukko sekä palkallisessa että palkattomassa työsuhteessa. Työtehtävät vaihtelevat sekä työnantajan että työntekijän mukaan, mutta yleensä kyse on avustavista tehtävistä, kuten tiskaamisesta tai pöydän kattamisesta. Työnantajat eivät Vuorenpään mukaan välttämättä pelkää kehitysvammaisten palkkaamista, vaan kyse on ennemminkin tietämättömyydestä.

– Työnantajat eivät tiedä, että tarjolla olisi hyvää työvoimapotentiaalia. Monilla on myös mielikuvia, että kehitysvammaiset eivät pysty tekemään töitä tai pitävät enemmän sairaslomia.

Vuorenpään mukaan olisikin hyvä muistaa, että kehitysvammaiset ihmiset ovat aina yksilöitä erilaisine persoonineen ja taitoineen.

– Sen me tiedämme, että kehitysvammaisen palkanneet työnantajat ovat olleet yleensä aina positiivisesti yllättyneitä. Työntekijät ovat heidän näkökulmastaan olleet ahkeria ja tunnollisia.

Petra Kiiski/MTV3

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme