Mainos
Mainos

Maitotölkeissä seikkailevien lehmien hurja muodonmuutos – muistatko nämä vuosien takaa?

Suomalaisissa kahvi- ja aamupalapöydissä on jo vuosikymmeniä nököttänyt tuttu tölkki, joka opittiin myöhemmin tunnistamaan sen kyljessä komeilevista piirroslehmistä. Muistatko nämä legendaariset maitotölkit vuosien takaa?

Makuja.fi kokosi yhteen liudan Valion arkistoista löytyneitä kuvia, jotka tuovat monelle mieleen lämpimiä muistoja vuosikymmenten takaa. Muistatko vielä, kun joulun alla maitotölkeissä komeilevien lehmien päihin ilmestyi tonttulakit?

Valiolaisessa osuusmeijerijärjestössä otettiin vuoden 1980 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana asteittain käyttöön koko maassa ulkoasultaan yhtenäiset maitopakkaukset. Jo tuolloin tölkkien kylkiä komistivat lehmät.

Vuosien saatossa maitotölkkien lehmien päitä ovat koristaneet muun muassa tonttulakit.

Maitotölkeissä seikkailevat lehmät ollaan nähty myös sarjakuvista muistuttavalla tyylilajilla loihdittuina.

2010-luvulla maitotölkkien lehmien ulkomuoto on tarkkaan hiottu ja yksityiskohtainen.

Valion laboratorio avattiin 1900-luvun alussa

Valion laboratorio eli nykyisen Tutkimus ja tuotekehitys -yksikön edeltäjä avattiin jo vuonna 1916. 1950-luvulla perustettiin Valion maitojauhetehdas, ja tovin kuluttua tästä Suomen markkinoille saatiin tehtaalla valmistettua maitojauhetta. Syy siihen, miksi maitojauhe oli tuolloin niin suosittua oli se, että jääkaapit olivat ylellisyyttä, johon kaikilla ei todellakaan ollut varaa. Maitojauhe teki kauppansa, koska sen säilyvyys huoneenlämmössä oli aivan eri luokkaa kuin nestemäisen tuotteen.

Vuonna 1962 perustettiin Maitoteknologinen laboratorio, jonka tarkoitus oli keskittyä nimenomaan nestemäisten tuotteiden kehittämiseen. Tämän myötä valmistusprosessit meijereissä ottivat harppauksen kehityksessä ja muun muassa UHT-tekniikka otettiin käyttöön. 

Valion mukaan 1970-luvulla suomalaiset saivat ensimmäistä kertaa käsiinsä nykyään hyvin tuttua kevytmaitoa. Siihen saakka tarjolla olleet maitovaihtoehdot eivät olleet siitä vähärasvaisimmasta päästä. Vähärasvainen maitoversio otettiin Suomessa lämmöllä vastaan – ja se on ollut suosittua tähän päivään saakka. 

Lähde: Valio


Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme