Mainos
Mainos

Nuorilta puuttuu tärkeä ruokailuun liittyvä tapa – vaikuttaa myös painoon

Opiskelijat ja työttömät eivät noudata tasaista ateriarytmiä yhtä hyvin kuin muut suomalaiset. 

Suomalaisten ruokatottumuksissa on tapahtunut 15 vuodessa muutos. Pohjoismainen ruokatottumuksia selvittänyt tutkimus seurasi syömisen tapoja vuosien 1997–2012 välillä. 

– Ruokailu perustuu edelleen kollektiivisiin rytmeihin, mutta lisäksi tutkimuksessa nousi esiin uudenlainen syömisen tapa, joka kutsutaan epäsynkroniseksi syömiseksi, kertoi dosentti Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskuksesta Helsingissä järjestetyssä Mitä saa syödä -seminaarissa.

– Epäsynkroninen syöminen on yleistynyt varsinkin Suomessa. Tähän ryhmään kuuluu noin neljännes vastaajista, kun vuonna 1997 luku oli yhdeksän prosenttia. Epäsynkronisessa ryhmässä ei syödä aamiaista, aterioita jätetään väliin ja ensimmäinen ruoka saatetaan syödä vasta lounasaikaan.

Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että epäsynkronisiin syöjiin kuuluvat syövät useammin yksin, television ääressä ja epäterveellisempää ruokaa. Syömisen rytmi ei ankkuroidu heillä työelämän rytmeihin.

– Epäsynkronisuus oli yleisintä opiskelijoiden ja työttömien keskuudessa. Eläkeläiset olivat kaikkein säännöllisimpiä syöjiä, vaikka työelämä ei rytmitä heidänkään arkeaan. 

Työttömistä epäsynkronisia oli 44 prosenttia ja opiskelijoista 38 prosenttia. 

Painonhallinnan kannalta epäsäännöllinen ruokarytmi on huono asia. Tasainen ateriarytmi tukee painonhallintaa, ja ateriavälien liika pidentyminen voi johtaa helposti ylenmääräiseen syömiseen myöhemmin päivän aikana. Asiantuntijoiden mukaan erityisesti aamulla ja lounasaikaan tulisi syödä riittävän tukevasti, kun taas iltaa kohden aterioita voi hieman keventää. 

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme