Mainos
Mainos

Professori paljastaa: Näin suomalaiset ravitsemussuositukset muuttuvat – miten kävi karppaajille?

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm lupaa vain pieniä muutoksia uusiin virallisiin ravitsemussuosituksiin.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen Mikael Fogelholm kertoi Ruokatieto.fi:n haastattelussa, ettei mullistavia muutoksia ole suunnitteilla vallitseviin ravitsemussuosituksiin. Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistaan tämän vuoden loppupuolella

Kaikkien ei tarvitse syödä samalla tavalla

Professori Fogelholm haluaa korostaa, että ravitsemussuositukset ohjaavat ihmisiä ainoastaan oikeaan suuntaan. Sopiva ruokavalio on jokaiselle yksilöllinen, mutta yleisluonteisia ravitsemussuosituksia tarvitaan, koska niistä saadaan koko väestöä koskevia suuntaviivoja ja tavoitteita.

– Pitääkö meidän kaikkien syödä samalla tavalla? Eikö ravinnon tarve lopulta ole yksilöllinen? Vastaus ensimmäiseen kysymykseen on ”ei” ja toiseen ”kyllä”, Fogelholm kertoo Ruokatiedon haastattelussa.

Enemmän kasviksia, vähemmän lihaa

Ruokatieto.fi:n mukaan pohjoismaisia ravitsemussuosituksia varten on valmisteltu useita poikkeuksellisen laajoja kirjallisuuskatsauksia, joiden pohjalta asiantuntijat ovat arvioineet eri ruoka-aineiden yhteyttä ylipainoon. Tutkimuksissa on havaittu erityisesti pohjoismaisten raaka-aineiden hyödyt.

– Ruokavaliossa suojatekijöitä lihavuudelta ovat kuitupitoiset ruuat kuten täysjyvävilja, marjat, pähkinät ja hedelmät. Myös maitovalmisteet ovat suojatekijä painonhallinnassa, Fogelholm kertoi.

Fogelholmin mukaan täysjyväviljalla on vastaisuudessakin tärkeä asema, mutta vihannekset ja hedelmät saattavat kivuta viljan rinnalle ruokavalion perustaksi. Professori haluaisi myös nostaa kalan ja ruokaöljyn merkitystä entisestään.

Tutkimusten perusteella suomalaisten suosikkiraaka-aine peruna ei suojaa ylipainolta, mutta ei myöskään edistä painonnousua. Liha sen sijaan saattaa olla yhteydessä lihavuuteen. Fogelholmin mukaan suomalaisten tulisikin syödä vähemmän, mutta laadukkaampaa lihaa.

”Hiilihydraatit eivät lihota suomalaisia”

Fogelholmin mukaan nykyiset suositukset ovat saaneet osakseen turhaa kritiikkiä vallitsevan karppauskeskustelun ansiosta. Monet vähähiilihydraattista dieettiä noudattavat ovatkin vaatineet valtiota muuttamaan ravitsemussuosituksia niin, että leivät, perunat ja pastat saataisiin ravintoympyrästä ulos.

– Väite, että nykyiset suositukset olisivat epäterveelliset, on vailla pohjaa. Tutkimustuloksia nykysuositusten puolesta on kirkkaasti olemassa. Siitä huolimatta suosituksia voidaan aina tarkentaa ja muuttaa, mikäli muutokselle löytyy riittävästi perusteita, Fogelholm kertoo.

Fogelholmin mukaan ihmisten lihavuudesta ei voi syyttää hiilihydraatteja, vaan syyt piilevät ennemmin yhteiskunnallisissa muutoksissa. Ruokailutottumukset ovat muuttuneet ja jatkuvan taloudellisen kasvun tavoittelemine on johtanut moneen lihomista suosivaan muutokseen. Myös arkiliikunta on professorin mukaan vähentynyt ja työt keventyneet.

Fogelholmin mukaan hiilihydraattien ja rasvojen laatueroista on kuitenkin tarve viestiä entistä ponnekkaammin. Siispä uusissa ravitsemussuosituksissa korostetaankin hyvien ja huonojen hiilihydraattien eroa.

– Hyvälaatuiset hiilihydraatit sisältävät paljon terveydelle edullisia aineita kuten lignaaneja ja flavonoideja. Kuitu on niiden osoitin, Fogelholm kiteytti.

Lähde: Ruokatieto

Petra Kiiski/MTV3

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme