Mainos
Mainos

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg tyrmää suomalaisten yleisen aamupalan – sorrutko sinäkin?

Onko sinunkin aamupuurosi ”pakkauksen ohjeen mukainen?”. Se ei valitettavasti riitä, muistuttaa suomalainen ravitsemusasiantuntija Patrik Borg.

Suomalainen ravitsemusasiantuntija ja tutkija Patrik Borg on ravitsevan ja tarpeeksi täyttävän aamupalan puolestapuhuja. Borgin mukaan suomalaisten kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota ylipäätään alkupäivän syömiseen: monipuolisen aamiaisen lisäksi myös lounaan ravitsevuuteen kannattaa panostaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vuoksi.

Mutta millainen sitten on hyvä aamiainen?

– Hyvä aamiainen ei ole ihan pieni. Ei yksi leipä, vaan mieluusti sitten kaksi, Borg kertoo.

Desi puurohiutaleita ei riitä

Monissa perheissä on totuttu syömään aamuisin annos puuroa. Kiireisen arjen keskellä puuro valmistetaan usein hiutaleista pikavauhtia mikrossa tai käytetään jopa valmista pikapuuroannospussia. Patrik Borg muistuttaa, että puuropakkauksen ohjeenmukainen annos ei ole riittävä aamupala sellaisenaan.

Onko kahvi hyväksi? Patrik Borgin mukaan aamukahvi yhdessä ravitsevan aamiaisen kanssa ei ole lainkaan huono juttu. Kahvin sisältämä kofeiini on hyvä signaali keholle heräämisestä. 

– Hyvin usein, kun suomalainen tekee puuron, niin laitetaan se desi hiutaleita. Se on aivan liian vähän. Pitäisi olla ainakin puolitoista tai kaksi desiä. Aamiaisella pitää olla kokoa: ensinnäkin nyrkin kokoinen annos eläinkunnan tai kasvikunnan proteiinia. Ei niin, että leivän päällä on siivu kinkkua ja juustoa. Puuron lisäksi pitäisi nauttia proteiinia, hedelmiä ja marjoja, Borg muistuttaa.

Monet perustelevat kevyen aamiaisen sillä, että aamuisin ei yksinkertaisesti tee mieli syödä enempää. Borgin mukaan tämä on hyvin tavallista, mutta tottumuksiaan voi kuitenkin pikku hiljaa muuttaa.

– Valitettavasti tähän ei ole olemassa helppoa tapaa. Se pitää runtata kolme, neljä viikkoa isompana aamiaisena. Aluksi se voi olla ihan tuskaa, mutta elimistö tottuu.

Aamupala rytmittää koko päivää

Se, että aamupäivisin syö mahdollisimman ravitsevasti on Borgin mukaan keholle luontaista. Tutkimuksissa on alettu entistä enemmän selvittämään syömisen vaikutusta biologiseen kelloon. Ihmisen ”pääkello” sijaitsee aivoissa ja siihen vaikuttavat valo- ja pimeysrytmit, kertoo Borg.

– Tämän lisäksi elimistössä on niin sanottuja perifeerisiä kelloja – eri kudoksilla on eri kellot, jotka toimivat eri rytmissä. Esimerkiksi maksalla on oma rytminsä, miten se tuottaa aineita.

– Perifeeristen kellojen pitäminen rytmissä on myös tärkeää, ja syöminen on tässä merkittävä rytmittäjä. Alkupäivän syöminen on tutkitusti tärkeä rytmittäjä ja näiden kellojen normalisoija. Elimistö toimii kaiken kaikkiaan paremmin. Se on merkki kropalle, että ”hei, se on ihan oikeasti herännyt”.

Näin syöminen pysyy Borgin mukaan kohtuudessa ja painonhallintakin on helpompaa.

– Kyllä siinä monella on todella paljon töitä, että tähän päästään.

***

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme