Mainos
Mainos

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin yksinkertainen testi: Nämä kaksi asiaa paljastavat, että syöt väärin

Arvostettu ravitsemusasiantuntija ja tutkija Patrik Borg vannoo hyvän "aamupäiväsyömisen" nimeen. Ravitsevan aamupalan lisäksi suomalaisten tulisi kiinnittää huomiota myös tarpeeksi täyttävään lounaaseen. 

Suomalaisille on jo pitkään toitotettu aamupalan syömisen tärkeyttä. Asiaa on perusteltu muun muassa aamuaterian terveyshyödyillä: kun aamulla syö ravitsevasti, aineenvaihdunta käynnistyy, aivot saavat energiaa ja painonhallinta on helpompaa. Suomalainen ravitsemusasiantuntija ja tutkija Patrik Borg allekirjoittaa aamupalan syömisen hyödyt.

– Oikeastaan kannattaisi puhua alkupäivän syömisestä: eli ruokavaliossa kiinnitetään huomiota aamupalan ja lounaan kombinaatioon. Alkupäivän aikana tulisi syödä riittävästi ja riittävän laadukasta ruokaa. 

Monet ihmiset perustelevat aamupalan väliin jättämistä sillä, että heidän ei yksinkertaisesti tee mieli syödä mitään aamuisin. Tämä voi Borgin mukaan johtua ihmisen henkilökohtaisesta nälänsäätelykyvystä, 

– Toisilla ihmisillä parempi nälänsäätelykyky.  Se on osin geneettinen ominaisuus mutta on myös elintapatekijöitä, jotka siihen vaikuttavat. Miehillä nälänsäätelykyky on keskimäärin parempi kuin naisilla.

Liian kova nälkä ja mieliteot paljastavat huonon syömisen

Ihmiset, joilla on hyvä nälänsäätelykyky pärjäävät hyvin ilman aamiaista – toisen ääripään ihmiset eivät. Aamupalan väliin jättäminen voi kuitenkin kostautua myöhemmin päivällä. 

– Kannattaa miettiä, miten alkupäivästä syö, että saa koko päiväksi energiaa. Jos syö aamiaisen, kognitiivinen kapasiteetti ja vireystila on parempi. Aamiaisen ja lounaan kannattaa olla riittävä, sillä ne tuovat jaksamiseen energiapuskuria.

"On kaksi tuntemusta, joita jokaisen kannattaa miettiä: Kuinka usein nälkä pääsee tosi kovaksi? Tai kuinka usein iltaa kohden tulee fiilis, että ei ole oikeastaan yhtään nälkä, mutta tekee mieli vain syödä?"

Jos alkupäivästä syö liian vähän, on todennäköisempää, että sortuu syömään liikaa myöhemmin päivällä, tai seuraavana päivänä. 

– On kaksi tuntemusta, joita jokaisen kannattaa miettiä: Kuinka usein nälkä pääsee tosi kovaksi? Tai kuinka usein iltaa kohden tulee fiilis, että ei ole oikeastaan yhtään nälkä, mutta tekee vain mieli syödä?

Borgin mukaan klassinen esimerkki liian pitkälle päässeestä nälästä on se, että nälkä muuttaa muotoaan mieliteoksi. 

– Se kertoo siitä, että aamiainen tai lounas oli riittämätön. Jos tällaisia tuntemuksia tulee joka päivä tai joka toinen päivä, kannattaa miettiä miten aamupäivisin syö, Borg muistuttaa.

***

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme