Mainos
Mainos

Startup-yrittäjä povaa Suomen seuraavaa vientihittiä: "Kasvatetaan niitä kanervan oksilla tai jotain vastaavaa"

Yrittäjä näkee sirkoissa valtavasti vientipotentiaalia, jota voitaisiin ryhtyä markkinoimaan vahvalla Suomi-brändillä. 

Samu-tuotteista tunnetun Entocuben toimitusjohtaja Perttu Karjalainen uskoo, että meillä on tällä hetkellä käsissämme avaimet, jolla Suomi voitaisiin nostaa tunnetuksi muustakin kuin karjalanpiirakasta ja ruisleivästä.

Sirkat arvostettua ruokaa maailmalla

Sirkkaleipää, -granolaa ja jopa sirkkasuklaapatukoita. Erilaisia hyönteistuotteita on tullut myyntiin paljon sen jälkeen, kun marraskuun alussa Evira myönsi luvan kasvattaa hyönteisiä elintarvikekäyttöön.

Tiesitkö? Sirkat sisältävät runsaasti, noin 70 prosenttia, proteiinia, mutta myös kalsiumia, rautaa ja B12-vitamiinia.

Tämän päätöksen myötä Suomesta tuli Euroopan kuudes maa, jossa lupa on myönnetty. Muita luvan antaneita maita ovat Belgia, Iso-Britannia, Hollanti, Itävalta ja Tanska.

– Yleinen harhaluulo on, että sirkkoja syödään siksi, että muuta ruokaa ei ole. Monissa maissa sirkat ovat arvostettua ruokaa, josta ollaan valmiita maksamaan, Karjalainen toteaa.

Eurooppaan vahvalla Suomi-brändillä

Nyt sirkkabisnekseen lähteneet odottavat malttamattomana viimeistään ensi vuonna tehtävää päätöstä, joka avaisi ovet koko EU:n markkinoille. Markkinoiden avautumisessa Karjalainen näkee valtavasti mahdollisuuksia Suomen kansantaloutta ja asemaa ajatellen.

– Meille on syntynyt hyvä pöhinä tähän hyönteisten ympärille, ja meillä on tutkimusten mukaan innokkaimmat kuluttajat. Täällä ihmiset haluavat hyönteisiä syödä, ja tänne on syntynyt myös paljon alan yrityksiä.

Karjalainen näkee sirkoissa paljon vientipotentiaalia. Miehen mukaan Keski-Eurooppaan voitaisiin lähteä vahvalla Suomi-brändillä.

– Myydään suomalaista sirkkaa ja kasvatetaan niitä kanervan oksilla tai jotain vastaavaa, Karjalainen visioi.

Vielä tällä hetkellä isoin ongelma alalla on raaka-aineiden huono saatavuus ja korkea hinta. Jotta hintaa saataisiin alaspäin, tarvitaan Karjalaisen mukaan suuremman mittakaavaan tuotantoa ja automaatiojärjestelmiä.

***


Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme