Mainos
Mainos

Suomalainen perinnemakeinen sai nimensä ranskalaiselta tanssijattarelta: "Tarina muuttui matkan varrella"

Pauliina Martikaisen isoisä, karamellimestari Aimo Martikainen, kehitteli Marianne-karamellin vuonna 1949. Nimensä suomalaispöytien 68-vuotias kestoherkku sai miehen salaiselta ihastukselta.

Aimo Martikainen aloitti uransa karamellien parissa jo ennen sotia ja jatkoi makeiskehittelyä viisivuotisen sotapalveluksensa jälkeen. Ystäviensä, aikansa tunnettujen makeisgurujen, luona vieraillessaan hän perehtyi ranskalaiseen makeisvalmistukseen.

Erään vierailun yhteydessä Aimo Martikaisen ystävät veivät tämän vierailemaan Pariisin kuuluisaan Moulin Rougeen.

– Isoisä ihastui yhteen tanssijoista – uskomattoman kauniiseen tummaan ranskattareen, kertoo Pauliina Martikainen Makuja-sivustolle. Hän on kirjoittanut Marianne-karkkeja sivuavan tutkielman ”Menestyjäbrändin tarina – Kuinka brändistä rakentuu ikoni”, joka valmistui Helsingin yliopistossa keväällä 2017.

Karamellimestari Martikainen piti tunteensa pitkään salassa. Ranskalaiskaunottaresta saivat kuulla vain Martikaisen parhaat sotakaverit yhteisissä saunailloissa, kaksi 1950-luvun esimiestä sekä miespuoliset jälkeläiset. Vielä 90-vuotiaanakin Martikainen kuvaili mielellään jälkipolvelleen Mariannen kuvankauniita kasvonpiirteitä, vihreitä silmiä, tummia hiuksia sekä sulavia liikkeitä.

Ranskatar vaihtui Suomi-neitoon

Nimensä lisäksi ranskalainen tanssijatar antoi inspiraatiota karamellin kääreelle.

– Tuolloin 40–50-lukujen vaihteessa Moulin Rougen tähdet esiintyivät punavalkoisissa esiintymisasuissa, joista ilmeisesti idea tähän Marianne-makeisen karamellikääreeseen syntyi, Pauliina Martikainen kertoo.

Mariannea lanseerattaessa tuotemerkkiä rakennettiin melko vahvasti elegantin ranskalaisen neidon varaan, minkä huomaa markkinointimateriaaleista. ”Myös miehet pitävät Mariannen raikkaasta ranskalaismausta”, yhdessä lehtimainoksessa julistetaan.

– Mariannen tarina muuttui matkan varrella, ja suomalaisuudesta alettiinkin olla ylpeitä, sanoo Pauliina Martikainen.

Mainokset alkoivat vedota kansakuntaan makeisen historialla. ”Vaikka ikää karttuu, suosio vain kasvaa, on toki ilo todeta. Harvoin sitä voi näin naiseläjän kohdalla sanoa”, kirjoitti Elanto vuonna 1979.

Liki neljäkymmentä vuotta myöhemmin ”naiseläjä” maistuu sukupuolesta riippumatta suomalaisille ja on vakiinnuttanut makean asemansa karkkikulhoissa ympäri maan.

Lähde: Menestyjäbrändin tarina – Kuinka brändistä rakentuu ikoni

***

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme