Mainos
Mainos

Suomalaiset ovat himoinneet kahvia jo vuosisatoja: "Pystyttiin feikkaamaan 15 vuotta"

Tutkijoiden mukaan kylmä ilmasto ja suomalaisten ujo luonne ovat syitä siihen, miksi suomalaiset kuluttavat kahvia eniten maailmassa.  

Suomalaiset ovat asukaslukuun suhteutettuna maailman kovinta kahvinjuojakansaa, mutta näin ei ole aina ollut. Kahvipapu saapui Suomeen Ruotsin kautta 1700-luvulla, samoihin aikoihin kuin peruna. Aluksi tuontituotteena tuotava kahvi pyrittiin kieltämään, jotta valuutta ei valuisi ulkomaille. Myös kahvin piristävä vaikutus herätti omat epäilyksensä juoman terveellisyydestä.

Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen mukaan suomalaiset joivat viime vuonna kahvia 9,9 kiloa henkeä kohden. Eniten kulutetaan vaaleapaahtoista kahvia.

– Kun kahvi tuli Suomeen, ei tiedetty, mitä kofeiini on. Kun ihmiset maistoivat sitä ensimmäisen kerran, siinä epäiltiin olevan jotain noiduttua, niin vahva juoman vaikutus oli, tutkija ja tietokirjailija Satu Jaatinen kertoo.

– Kun huomattiin ettei siitä ollut haittaa, se on saanut turvallisemman elintarvikkeen maineen. 

Pikkuhiljaa kahvi yleistyi herrojen herkusta koko kansan juomaksi, ja se alkoi korvata monessa taloudessa perinteeksi muodostuneen aamuryypyn. Piristystä alettiin hakea viinan sijaan kahvista. 

Kahvittelua pystyttiin esittämään 15 vuotta

Sota-aika ja siitä seurannut 15 vuoden kahviton taival on yksi kahvin historian merkittävin tapahtuma.

– Totta kai kahviteltiin ja kahvia tehtiin mistä nyt ikinä keksittiin; tammentervoista ja rukiinjyvistä, mistä nyt sai kitkerää tummaa mustaa lientä keitettyä. Tämä kuvaa hyvin sitä, kuinka sosiaalinen tilanne kahvin juominen oikein on. Pystyttiin feikkaamaan 15 vuotta, että nyt kahvitellaan, Jaatinen kertoo.

Sodan jälkeen kahvin saatavuus parani ja hinta laski, mikä on tehnyt kahvin juomisesta hyvinkin arkipäiväisen tapahtuman.

Jaatinen kertookin olevansa hieman surullisen siitä, että hienot kahviastiastot ja kahvinjuomiseen liittyvä glamouri ovat kadonneet. Moni juo kahvinsa nykyisin mukista, useimmiten jopa pahvisesta sellaisesta. 

Suomalaiset piiloutuvat kahvikupin taakse 

Hotelli-ja ravintolamuseon johtaja Anni Pelkosen mukaan suomalaisten suuri kahvinkulutus johtuu siitä, että olemme omaksuneet kahvin niin suureksi osaksi kulttuuriamme. Emme osaa olla ilman sitä. On vaalikahvit, saunakahvit, aamukahvit, päiväkahvit, ristiäiskahvit ja hautajaiskahvit.

Myös Suomen kylmä ilmasto ja ujo luonne ovat olleet otollisia tekijöitä kahvin valloitukselle.  

– Miellämme itsemme ujoksi kansaksi, ja kahvi sopii tähän kuvaan. Sosiaalisissa tilanteissa on aina jotain juurta, kun voi puhua siitä, onko kahvi hyvää tai pahaa. Aina löytyy myös käsille tekemistä, kun voi hämmentää kahvikuppia, Pelkonen toteaa.

Pelkosen mukaan kahvia ja mustia vaatteita voidaan verrata toisiinsa. Ostamme paljon mustia vaatteita, koska ne ovat käytännöllisiä ja niitä voi käyttää missä vain. Sama asia kahvin kanssa, se sopii joka ikisen tilanteeseen. Niin arkeen kuin juhlaan.  

Hyvä kahvi vaatii aikaa ja hermoja. 


Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme