Mainos
Mainos

Suomalaisten ruokatottumukset nojaavat perinteisiin – oletko itse huomannut nämä alueelliset erot?

Suomalaisten ruokatottumuksissa on selkeitä alueellisia eroja. Erot noudattelevat ruokakulttuurimme pitkiä perinteitä.

Idässä on perinteisesti maistunut hapan ja lännessä makea. Vaikka alueelliset erot ovat hieman lieventyneet vuosien varrella, suuret linjat ovat muuttoliikkeestä huolimatta pysyneet samoina.

Tämä selvisi, kun S-ryhmän kuluttaja-analyytikko Katariina Roininen analysoi noin 70 miljoonan ostoskorin sisällön.

– Kun puhutaan suuremmista linjoista, idässä on hapan makumaailma ja lännessä enemmän makea makumaailma. Tällaiset muutokset eivät tapahdu nopeasti, nehän ovat suurin piirtein esihistorialliselta ajalta lähtien säilyneet, vaikka ihmiset muuttavat paikasta toiseen, Roininen sanoo.

Itäsuomalaisille maistuu piimä

Itäsuomalaiset suosivat piimää, limppuja, rinkeleitä, porsaanlihaa ja kauraleipiä. Myös laatikkoruokiin tarvittavien raaka-aineiden suosio näkyy itäsuomalaisten ostoksissa.

Lännessä makeat leipomotuotteet, kuten munkit ja pullat korostuivat enemmän. Myös perunoita syödään lännessä hieman enemmän kuin muualla.

Pohjois-Suomessa ruokaperinteet näkyvät kokonaisten kalojen suosiossa. Myös leipäjuusto maistuu pohjoissuomalaisille.

Eteläsuomalaiset etsivät erikoistuotteita

Etelä-Suomessa on enemmän kysyntää esimerkiksi erikoissalaateille, mutta peruskasvisten kulutuksessa ei löytynyt merkittäviä alueellisia eroja.

Eteläsuomalaisille maistuvat myös muut erikoistuotteet, kuten erikoisemmat juustot sekä erikoisoluet.

Ruokamaailman uutuudet rantautuvat usein ensimmäiseksi Etelä-Suomeen, josta ne leviävät pikkuhiljaa myös muualle maahan. Esimerkiksi tex mex -tuotteita myydään hyvin tasaisesti ympäri maata.

Kuitenkin valmiit tex mex -säilykkeet, kuten guacamole, ovat etelässä suositumpia kuin muualla Suomessa. Myös grillattu broileri tekee etelässä paremmin kauppansa kuin muualla.

Roininen arvelee, että selityksenä saattaa olla eteläsuomalaisten kiireinen elämänrytmi.

– Aloin pohtia, johtuuko se juuri tästä kiireestä, mikä täällä on, että ei tehdä ehkä itse niin paljon, ja tehdäänkö jossain muualla mahdollisesti itse enemmän.

– Halutaan saada nopeasti, mutta kuitenkin osittain omatekoista ruokaa. Tämä näkyy muuallakin tutkimuksissa, että halutaan pienellä tuunaamisella tehdä ruoasta oman näköistä siinä kiireessäkin.

Tuloksissa ei suuria yllätyksiä

Tutkimuksen tulokset eivät yllättäneet Roinista. Kauraleivän korostunut suosio Itä-Suomessa oli kuitenkin asia, jota hän ei osannut odottaa.

Roininen uskoo, että alueelliset erot tulevat säilymään samankaltaisina vielä tulevaisuudessakin.

– Kyllä ne perinteet siellä taustalla elävät, sieltä saadaan vaikutteita.

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme