Mainos
Mainos

Taustalla mielenkiintoinen tarina – tästä Sininen lenkki on saanut nimensä

Oletko koskaan miettinyt, mistä Sinisen lenkin nimi tulee? Aivan, emme mekään – ennen tätä hetkeä!

”Laitetaanko jäisteet pieneen pussiin?”

Miltä ylläoleva lausahdus kuulostaisi? Niin – pakasteiden suomenkieliseksi nimeksi olisi voinut päätyä sana jäiste!

Timo Leppäsen Merkilliset nimet -kirja esittelee merkillisiä tarinoita suomalaisille tuttujen yritysten ja tuotteiden nimien takana. 

Pakaste

Vuonna 1942 Paulig alkoi valmistaa syväjäädytettyjä elintarvikkeita ensimmäisenä yrityksenä Pohjoismaissa. Uutuuden nimeksi annettuun ”syväjäädytystuote”, mutta ymmärrettävästi nimi oli pitkä ja kömpelö.

Uutta nimeä haettiin nimikilpailussa. Kilpailuun osallistui 921 henkilöä, joista 23 ehdotti nimeksi sanaa pakaste. Ehdotus voitti yksimielisesti tuomariston puolelleen. Muita hyvinä pidettyjä ideoita olivat jäädyke ja jäiste

Sininen lenkki

1950-luvun lopulla makkaraa alettiin myydä lenkkeinä. Lenkkimakkara onkin suomalainen uudissana, johon Helsingin Kauppiaat Oy, tutummin HK, ihastui. Yhtiö nimesi yhden makkaralaatunsa Lenkkimakkaraksi, toisen Kiuasmakkaraksi, koska makkaran syöminen saunassa oli tuolloin trendikästä.

Timo Leppänen haastatteli Merkilliset nimet - kirjaa varten lähes sataa henkilöä. Kirjassa esimerkiksi Kyösti Kakkonen kertoo tarinan Tokmanni-nimen taustalta: Kakkosen mukaan ruotsinkielessä tok tarkoittaa hullua ja man on mies. Tokmanni on siis "hullu mies". 

1960-luvun alussa elintarvikeasetus määräsi, että makkarassa täytyy olla selkeä tieto tuotteen laadusta ja valmistajasta. HK vastasi vaatimukseen: lenkkimakkaraan painettiin sinisellä teksti ”lenkkimakkara”, kiuasmakkaraan taas punaisella ”kiuasmakkara”. Kauppiaat alkoivat tilata HK:lta ”sinistä” ja ”punaista”. Loppu on historiaa.

Syksyllä 1980 Sininen Lenkki hyväksyttiin tavaramerkiksi – neljän vuoden odottelun jälkeen. ”Punainen” puolestaan katosi markkinoilta 1980-luvulla.

Oivariini

Sana margariini on peräisin kreikankielisestä sanasta margaron. Se merkitsee helmeä. Margariini oli ensimmäisiä teollisesti valmistettuja elintarvikkeita, ja margariinin hyödyistä ja haitoista on sen olemassaoloaikana kiistelty antaumuksella. 1930-luvulla ehdotettiin jopa margariinin värjäämistä vihreäksi, jotta kansalaiset varmasti erottaisivat sen voista.

1970-luvun lopussa rasvalainsäädäntö muuttui. Tuolloin voin ja kasviöljyn yhdistelmän myynti sallittiin. Valio lanseerasi Voimariinin vuonna 1979. Nimeä pidettiin kuvaavana: se kertoi heti, että tuotteessa on kysymys voin ja margariinin yhdistelmästä.

Kuvaava nimi meni kuitenkin vaihtoon vuonna 2005, kun EU linjasi, että sanaa ”voi” ei saa käyttää kasvirasvaa sisältävien levitteiden nimissä. Uusi nimi kehitettiin mainostoimistossa. Oivariini on helppo lausua, se muistuttaa entistä Voimariini-nimeä ja lisäksi siinä on positiivinen sana ”oiva”.

Benecol

Benecol-levite alentaa kolesterolia. Benecol on yhdistelmä latinan kielen sanasta bene, hyvä, ja kolesterolia tarkoittavasta sanasta cholesterol.

Nimen kehitti mainostoimisto. Muita ideoita olivat Reducol, Cholestop, Choless ja jopa loppusuoralle päässyt Vegestanol.

Hyla

HYLA oli aluksi tuotekehityksen käyttämä työnimi. HYLA-maitojauhe on maitojauhe, josta LAktoosi oli HYdrolysoitu. Koe-eriä valmistettiin jo 1970-luvun lopulla, ja nimeen totuttiin niin, että se rekisteröitiin lopulta tavaramerkiksi.

Valio Eila

Eila-nimi valittiin vuonna 2012, kun laktoosittomille tuotteille haluttiin lyhyt, helppo nimi. Eila-nimen kirjaimiin voidaan liittää useita merkityssisältöjä: Suomeksi se voi merkitä ”ei laktoosia” tai ”erinomaista ilman laktoosia”. Ruotsiksi Eila tarkoittaa expertis inom laktosfritt ja englanniksi expertise in lactose-free.

Turun Sinappi

Jalostaja ryhtyi 1940-luvulla valmistamaan sinappia, joka nimettiin Turun linnan mukaan Linna-sinapiksi. Nimivalinta ei käynyt ruotsalaisen Slotts-sinapin , suom. linna, valmistajalle, joka pelkäsi kuluttajien menevät sekaisin. Nimi muutettiin Turun Sinapiksi; linna jäi koristamaan logoa.

Piltti

Piltti-sanalla on Suomessa pitkät perinteet, ja sitä on käytetty myös Kalevalassa.

Vuonna 1961 Jalostaja alkoi valmistaa lastenruokia. Valmistusta oli kokeiltu jo 1950-luvulla, mutta tuolloin tuotteille ei ollut kysyntää. Piltti-nimi tuli Huhtamäki-yhtymään kuuluneelta Leirakselta. Leiras oli vuonna 1958 tuonut markkinoille Piltti-ihovoiteen lapsille. 

Kallen mätitahna

Vuonna 1950 ruotsalaisen kalasäilykkeitä valmistaneen Amelnin perheyhtiön tehtaanjohtaja osti tuntemattomalta kulkukauppiaalta mätitahnareseptin. Hintaa reseptille tuli tuhat kruunua.

Lapset ihastuivat tuotteeseen, jolla ei aluksi ollut edes nimeä. Mainosmies Claes Mörnerin mukaan tuubiin kannattaisi kuvata iloinen poika. Hän ideoi myös, että tuotteelle annettaisiin jokin suosittu pojan nimi. Kalle oli 1950-luvulla suosittu nimi Ruotsissa.

Tuubin kuvassa virnistelee poika nimeltä Carl – suomalaisittain siis Kalle.


Lähde: Timo Leppänen: Merkilliset nimet (SKS)


 

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme