Mainos
Mainos

Vaasan Oy vastaa väitteisiin kasvinsuojeluaineesta: "Tuotteemme ovat kuluttajalle täysin turvallisia"

MTV kirjoitti tänään nettisivusto Safkatutkan väitteestä, jonka mukaan Vaasan Oy:n suosituissa Vaasan Ruispaloissa saattaa olla kasvinsuojeluaine glyfosaattia. Vaasan Oy:n toimitusjohtaja haluaa rauhoitella asiakkaitaan aineen vaikutuksista.

– Tuotteemme ovat kuluttajalle täysin turvallisia, ja niiden mahdolliset hyvin vähäiset kasvinsuojeluaineiden tai torjunta-aineiden määrät ovat aina sekä lainsäädännön että sitä tiukempien omien laatuvaatimustemme mukaisia, kertoo Thomas Isaksson, Vaasan Oy:n toimitusjohtaja.

Isaksson kertoo, ettei hän tunne täysin Safkatutka-sivuston taustoja ja tarkoitusta.

– Jos olen asian ymmärtänyt oikein, niin sivusto kantaa muun muassa huolta elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä asioista. Tällainen tarkoitusperä on tietenkin pelkästään positiivinen ja kuluttajien etuja ajava asia, sanoo Isaksson jatkaa.

– Tuoteturvallisuus ja -vastuu ovat myös Vaasan Oy:lle kaiken toiminnan tärkein alue ja sen varmistamiseksi ohjeistuksemme ja tekemisemme pohjautuvat lainsäädännön ohella ravitsemustieteelliseen tutkimukseen. Noudatamme kaikessa toiminnassamme sekä paikallista että EU:n elintarvikelainsäädäntöä.

"Suomen viime kesän hyvä sato näkyy"

Keskustelun aiheena on ollut kasvinsuoja-aine glyfosaatti, joka on aiheuttanut huolta kommentoijissa.

EU-alueella saa käyttää vain sellaisia kasvinsuojeluaineita, joiden tehoaineet EU on hyväksynyt. Aineiden hyväksyttävyys arvioidaan kymmenen vuoden välein. Viimeksi glyfosaatin turvallisuutta arvioitiin vuoden 2015 loppupuolella, ja sillä on hyväksyntä.

– Myös suomalaisilla pelloilla rikkaruohojen torjuntaan käytettävää glyfosaattia saattaa esiintyä pieniä määriä kaikissa viljoissa, joiden kasvualueella glyfosaattia on käytetty. Vaikka myllyiltä ostamamme viljan joukossa olisikin glyfosaattia sisältäviä viljaeriä, tavarantoimittajamme tutkivat viljaerät ja varmistavat, että glyfosaattimäärät eivät ylitä lainsäädännön määräämiä rajoja, Isaksson kuvaa.

– Varmistamme tuoteturvallisuuden myös sopimuksillamme ja säännöllisin auditoinnein. Lisäksi Evira valvoo elintarviketurvallisuutta Suomessa. Tuotteemme ovat kuluttajalle täysin turvallisia, ja niiden mahdolliset hyvin vähäiset kasvinsuojeluaineiden tai torjunta-aineiden määrät ovat aina sekä lainsäädännön että sitä tiukempien omien laatuvaatimustemme mukaisia.

Keskustelussa kommentoitiin myös viljan kotimaisuusastetta. Moni kommentoija oli yllättynyt siitä, ettei kaikki Vaasan-leivissä käytetty vilja ole kotimaista.

– Käytämme tuotteissamme erilaisia ruiseriä ja usein on se tilanne, ettei kaikkia tuotteisiimme tarvittavia ominaisuuksiltaan sopivia rukiita ikävä kyllä ole saatavissa Suomesta. Tämän takia hankimme leivontaamme ominaisuuksiltaan soveltuvaa, korkealaatuista ruista myös muualta Euroopasta, kuten Baltiasta ja Puolasta, Isaksson sanoo.

Viime kesänä Suomessa oli kuitenkin hyvä ruissato, ja kotimaisen rukiin saatavuus on ollut korkea viime kuukausina.

– Hyvä sato näkyy kotimaisen rukiin määrän lisääntymisenä tuotteissamme nyt, kun ruis on sopivasti ikääntynyt muun muassa Ruispalojen taikinaa varten. Sitä ei siis ole ollut mahdollista käyttää aiemmin ilman, että tuotteen laatu ja maku kärsisivät. Pyrimme luonnollisesti käyttämään mahdollisimman paljon kotimaista ruista ja siksi ostamme jauhomme paikallisilta myllyiltä. Ruispalat leivotaan aina kotimaisissa leipomoissamme ja olemmekin merkittävä työllistäjä täällä Suomessa.

Sakoluku

  • Yksi tärkeimmistä leipäviljan laatutekijöistä
  • Sakoluku mittaa viljan itämisastetta
  • Itäneillä jyvillä entsyymiaktiivisuus on korkea. Jauhojen entsyymiaktiivisuudella on merkitystä paiston aikana: jos sakoluku on matala, leivän sisus ei kypsy, vaan paiston seurauksena on taikinamainen ja kostea sisus.
  • Leipäviljan laatuhinnoittelussa perushintaisen vehnän sakoluvun on oltava vähintään 180.
  • Rukiin sakoluvun tulee olla yli 90, jotta sen leivontakelpoisuus olisi hyvä. Vehnärouheella sakoluvun optimi on 190–220.

Lähde: Evira

"On hyvä asia, että ruoan alkuperään ja terveellisyyteen kiinnitetään huomiota"

Sille, miksi viljaa hankitaan tietyistä maista on oma syynsä.

– Optimaalisen tuotelaadun varmistamiseksi tarvitsemme huomattavia määriä sakoluvultaan alle 180 sekuntia olevaa, "alhaisen sakoluvun" ruista, jossa ei kuitenkaan saa olla esimerkiksi hometoksiineja tai raja-arvot ylittäviä määriä torajyvää. (Eviran mukaan) kotimaisen sadon keskiarvot ovat olleet sakoluvun osalta 216 s vuonna 2015, ja 271 s vuonna 2014, Isaksson kertoo.

Sopivaa ruisraaka-ainetta ei Isakssonin mukaan ole ollut riittävästi tarjolla kotimaassa.

– Sakolukuun vaikuttaa muun muassa viljellyn rukiin tyyppi, siis se, onko kyseessä perinteinen populaatioruis vai uudempi hybridiruis. Toinen erittäin merkittävä tekijä on kasvukauden ja etenkin sadonkorjuuajan säätila, johon emme luonnollisesti pysty vaikuttamaan.

Isaksson haluaa muistuttaa, että Suomessa on hyvä elintarvikevalvonta ja ajantasainen elintarvikelainsäädäntö, joka myös kehittyy jatkuvan tieteellisen tutkimuksen myötä.

– On hyvä asia, että ruoan alkuperään ja terveellisyyteen kiinnitetään huomiota myös kuluttajien keskuudessa. Vaasanilla tämä tarkoittaa vankkaa panostamista tuotekehitykseen, tuoteturvallisuuteen ja yleisesti ottaen vastuulliseen toimintaan.


Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme