Mainos
Mainos

Viisi tyypillistä viinimyyttiä – oletko sinäkin luullut näitä todeksi?

Jotkut viineihin liittyvät myytit istuvat sitkeästi suomalaisten mielikuvissa. Oletko sinäkin luullut alla lueteltuja myyttejä kiveen hakatuiksi tosiasioiksi?

Korjaa tietämyksesi! Ainakin voit ensi kerralla briljeerata viinitiedoillasi illallispöydässä, jos joku muu paljastaa tietämättömyytensä. Näiden vinkkien avulla viinin valitseminen Alkossa onnistuu jatkossa helpommin myös ilman myyjän apua!

Myytti 1: Jos etiketissä lukee "Reserva", viinin täytyy olla hyvää!

Viinitermit Reserva, Gran Reserva ja Riserva tarkoittavat periaatteessa sitä, että viiniä on kypsytetty pidempään ennen myyntiin tuloa. Myös satomäärää, sallittuja rypälelajikkeita ja valmistustapoja voidaan rajoittaa. Tämä tarkoittaa yleensä pidempää valmistusprosessia ja sitä myötä kalliimpia tuotantokustannuksia, mikä näkyy viinipullon hinnassa.

Varsinkin uuden maailman viininvalmistajat käyttävät kuitenkin Reserva-merkintöjä varsin vapaasti. Tämän vuoksi etiketti ei aina ole tae hyvästä laadusta.

– Tämä merkintä on eri maissa hyvin eri tavalla säädeltyä. Esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa Reserva- ja Gran Reserva -merkinnöille on määritelty muun muassa tarkat minimikypsytysajat ja satomäärät. Sen sijaan uuden maailman viinimaissa ei ole oikeastaan minkäänlaista lainsäädäntöä näille merkinnöille. Ei ole ollenkaan automaattista, että näistä maista tulevia Reserva -merkittyjä viinejä olisi kypsytetty pidempään, selittää Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkuna.

Myytti 2: Chardonnay on tylsää

Chardonnayn maine on ollut maassa 90-luvulta eteenpäin, jolloin arvostettu The New York Times -lehden viinikolumnisti Frank Prial keksi humoristisen ilmaisun: ”ABC – Anything But Chardonnay." Suomeksi ilmaisu tarkoittaa vapaasti käännettynä: Mitä tahansa paitsi Chardonnayta.

Chardonnay on ympäri maailmaa viljelty yleinen viinirypälelajike. Huono maine johtuu osittain siitä, että Chardonnay-viinit ovat usein halvimmasta päästä.

Chardonnay-viinien joukosta löytyy kuitenkin paljon helmiä, jos ei jopa timantteja.

– Chardonnaysta voidaan tehdä nuorena nautittavaa, terästynnyrissä kypsytettyä viiniä, jossa hallitsevat eksoottiset hedelmät. Sitä voidaan myös kypsyttää pitkään tammitynnyreissä, jolloin saadaan runsaampaa ja voimakkaampaa viiniä. Maailman kalleimmat valkoviinit tehdään Chardonnaysta, ja ne tulevat perinteikkäästi Burgundin alueelta Ranskasta, Vilkuna kertoo.

Myytti 3: Mitä vanhempi viini, sitä paremman makuista se on

Monesti pitkään kypsytetyt viinit ovat pehmeämpiä, vahvemman makuisia ja aromikkaampia kuin nuoret viinit. Pitkään kypsytetyillä viineillä on myös yleensä enemmän hintaa.

Nuoret viinit ovat toisaalta nykyään jopa trendikkäitä. Ei ole ollenkaan noloa tarjoilla illallispöydässä erikoista, nuorta viiniä. Varsinkin nuorista punaviineistä löytyy monia pirteitä ja erinomaisen vivahteikkaita vaihtoehtoja. Ne sopivat hyvin niille, ketkä eivät yleensä pidä voimakkaista punaviineistä.

– Hyvä nuorena nautittava viini on Pinot noir -rypäleestä valmistettu punaviini. Se taipuu jo hyvin nuorena marjaisiin, kirsikkaisiin ja mansikkaisiin makuihin. Usein lyhyenkin aikaan kypsytetyt punaviinit ovat omassa tyylissään hyvin marjaisia, raikkaita ja mukavia, Vilkuna sanoo.

Myytti 4: Kierrekorkkiviinit ovat huonoja

Kierrekorkilla suljetut viinipullot sisältävät yleensä nuorta, kypsymätöntä viiniä. Tällaisten viinien on tarkoituskin maistua samalta avatessa kuin pullotushetkellä, joten kierrekorkki sopii niille oikein hyvin.

– Oikeastaan korkista ei nykyään pysty suoraan sanomaan mitään viinin laadusta. Monet huippuviinitkin suljetaan kierrekorkilla, Vilkuna toteaa.

Muovikorkeissa on toki omat huonot puolensa – ne eivät auta viiniä kypsymään, ovat hankalia avata ja hämäävät ostajaa luulemaan, että muovikorkin tilalla olisi oikea korkki.

Myytti 5: Merlot on tavallista ja halpaa

Melkein mistä tahansa rypäleestä on mahdollista valmistaa halpaa ja pahanmakuista viiniä. Merlot on yksi niistä rypäleistä, joiden yleisyys on aiheuttanut hallaa hyvän rypäleen maineelle. Monet mieltävätkin Merlot -punaviinit halvemman hintaluokan viineiksi.

Merlot -viini voi kuitenkin olla äärimmäisen vivahteikasta ja pitkään kypsytettyä. Yksi maailman kalleimmista viineistä, Bordeaux’n alueelta Ranskasta tuleva Pétrus -viini, on valmistettu melkein sataprosenttisesti Merlot -rypäleestä.

Osittainen lähde: Onboardonline.com, Alko.fi

Nita Makkonen, nita.makkonen@mtv.fi

Twitter: @nitamakkonen


Makuja.fi: seuraa meitä Facebookissa!

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme