Mainos
Mainos

Yksi Suomen tärkeimmistä ruoista sai juhlapäivän: "Suomalaisen ruokakulttuurin yksinkertaisen nerokas ydin"

Suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2. juhlitaan myös maamme upeaa ruokakulttuuria. Tänä vuonna juhlapäivän teemana on suomalaisten ikioma ruisleipä.

ELO-Säätiön mukaan ruokakulttuurin päivää juhlitaan tulevaisuudessa vuositeemoilla, jotka kertovat suomalaisen ruokakulttuurin innovaatioista, ennen ja nyt. Vuonna 2017, Suomen juhlavuonna, teemana on tuore kansallisruoka ruisleipä ja sen tärkein raaka-aine, kotimainen ruis.

Onko ruoka kulttuuria?

Viisi vuotta ruokakulttuurin professorina toiminut Johanna Mäkelä iloitsee, ettei hänen enää tarvitse todistella ruoan ja juoman roolia osana muuta kulttuuria.

– Kun minut valittiin Suomen ensimmäiseen ruokakulttuurin professorin virkaan, jouduin monesti todistelemaan – jopa alan sisällä, että ruoka todella on osa kulttuuria ja myös Suomessa on kiinnostava ja elävä ruokakulttuuri, Mäkelä muistelee.

Mäkelä arvioi, että 2010-luvulla nähty suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin esiinmarssi on seurausta ihmisten lisääntyvästä kiinnostuksesta aiheeseen, monista innostuneista ja osaavista tekijöistä ja erilaisten toimijoiden monipuolisesta yhteistyöstä.

Ruokakulttuurin professori Mäkelä uskoo, että Suomi on tulevaisuudessa entistäkin jännittävämpi ruokamaa. Suomeen on syntynyt omintakeista yrittäjyyttä, uusia tuoteinnovaatioita, ihastuttavia ravintolakonsepteja ja maailmaa valloittavia juomia.

Kalevalan päivää vietetään 28.2. siksi, että Elias Lönnrot kirjasi vanhan Kalevalan esipuheensa tuolle päivämäärälle vuonna 1835. Kalevalan päivästä tuli virallinen liputuspäivä vuonna 1978, jolloin siitä tehtiin myös suomalaisen kulttuurin päivä. Nyt päivää juhlitaan myös suomalaisten yhteisenä ruokakulttuurin ja rukiin päivänä.

– Kestävä ruokakulttuuri tulee olemaan jatkossa kaiken tekemisen ydin, mutta ruoan maun merkitys yhdessä ruoan yhteisöllisyyden kanssa tulee varmasti pysymään, Johanna Mäkelä visioi.

Ruisleipää leivottiin vaikka väkisin

Viljat, leipä ja leipominen kulkevat Kalevalan tarinoiden joukossa koko teoksen halki. Leivän rooli korostuu erityisesti kotiin ja eväisiin liittyvissä säkeissä. Ruisleipä näkyy myös esimerkiksi kansantieteellisessä tutkimuksessa, ja kotimaisissa vanhoissa sananlaskuissa.

Ruisleipä yhdistää ja on osa sekä alueellista että kansallista ruokaperinnettä, mutta myös nykypäivää.

– Ruisleipä suomalaisen ruokakulttuurin yksinkertaisen nerokas ydin. Sitä on tarjottu joka aterialla, ja katovuosina ruisleipää leivottiin vaikka ’väkisin’ erilaisista korvikkeista, Suomi syö ja juo -palvelua ELO-säätiössä ylläpitävä ruokahumanisti, tutkija Susanna Haavisto tietää.

Tänä vuonna myös varuskunnissa on ruokakulttuuri esillä. Kalevalanpäivänä 28.2. kaikissa varuskuntaravintoloissa tarjotaan tuoretta ruisleipää ja yhteisen pöydän ääressä otetaan puheeksi vähemmän käsitelty teema: ruokakulttuuri.

Lähde: ELO-Säätiö

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme