Mainos
Mainos

Älä kuvittele elämäntapasi olevan kestävää

Tällä viikolla kiersi somessa uudelleen Sitran teettämä Elämäntapatesti. Ymmärrettävää IPCC:n julkaiseman, huolestuttavan ilmastonmuutosraportin jälkeen. Tein testin ja hämmennyin tuloksesta.

Sain tulokseksi 8200 kg CO2e. Suomalaisten keskivertolukemaksi kerrottiin 10 300 kg CO2e ja testin tekijöiden keskiarvoksi 7300 kg CO2e. Testiä tekevät ovat varmasti keskivertoa valveutuneempia. Ilahduin numeroista tietäen, että olen lentänyt tänä vuonna jo neljä eestaaslentoa. Postasin lukeman Facebookiin ja sain rykelmän toisia lukuja. Jäin monimuotoisen ystäväpiirin lukemissa rajusti jalkoihin. Tiedän, että monilla pienillä valinnoilla tekisin hyvää, mutta tiedän myös, että monet isommat asiat ovat osaltani kunnossa. Alkoi ärsyttää ja aloin testata palvelun laskentakaavaa eri asioihin.

TALOUDEN KOKO. Olennaisimmaksi tekijäksi muodostui talouden koko, mikä heittää koko testin arvon turhaksi. Kun vaihdoin kahden henkilön talouden viideksi ja samalla asuintilan sellaiseksi kuin se viidellä tulisi olemaan, tippui oma lukemani 2000 kg:lla. Tilanteessa, jossa oma talouteni kuluttaisi monin verroin nykyistä enemmän. Kun vähensin lentomatkat ja kesäajan kesämökin, tippui lukema myös 2000 kg. Se on ymmärrettävää - joskin harkitsemisen arvoista - pohjoisen luksuksen mahdollistavaa tuhlausta.

TALOUDEN KULUTUS. Testi ontuu tässä pahasti. Lapsiperheiden vanhemmat saavat siinä suurta helpotusta, vaikka faktat puhuvat vastaan. Lapset ovat upeita ja ihania, mutta ilmastovaikutusten suhteen valtava rahti. Korostan nyt vielä nettiraivon ehkäisemiseksi, että katson tässä asiaa vain ilmastonäkökulmasta. Jokainen meistä on ilmastolle suhteellisesti jättimäinen taakka. Oikeampi lukema syntyisi talouden kulutuksesta.

Sitran testi ampuukin ideaansa sarjatulella jalkaan. Olisi upeaa, jos ihmiset tajuaisivat arkisten valintojensa vaikutukset. Kun jokainen kolmilapsisen perheen vanhempi saa synninpäästön arjen huonoista valinnoistaan vain siksi, että talouden koko on 5 hlöä, valintojen merkitys vesittyy.

UUDEN TALON JA AUTON ILMASTOVAIKUTUS? Testi ei edes kysy, omistaako autoa tai kuinka monta. Testi ei kysy, syönkö riistaa vai tehotuotettua. Testin mukaan saisin paremmat lukemat, jos rakennuttaisin pienen omakotitalon, jonne muuttaisin 70-luvun vastaremontoidusta kerrostalosta. Eikö uuden rakennuksen rakentaminen rasittaisi mitenkään ilmastoa?

TESTI ON P**KA. Sitran elämäntapatesti on lopulta susi. Aniharva alkaa tutkailla testin eri vaihtoehtojen perään kulutuksensa suhteen. Testin loistava tekijä on matkustamisen ilmastotaakan tuominen esiin. On se ja sama, vaikka viettäisit lihaorgioita päivittäin, jos se saa sut skippaamaan Thaimaan-matkan. Yksi kaukolento vuodessa räjäyttää ilmastopankin. Se ärsyttää minuakin, joka ei ole kaukomatkoja tehnyt, mutta lyhyempiä senkin edestä. Valintojen suuruusluokista tuli jokaisen olla tietoinen. Ja myös siitä, että keskiverto suomalainen kuluttaa viisinkertaisesti intialaiseen nähden. Meillä suuri osa kulutuksesta menee lämmitykseen, mutta jos onnistuisimme puolittamaan hiilijalanjälkemme, mikä ei ole erityisen iso haaste, vastaisi se 2,5 intialaisen koko kulutusta. Sen sijaan moitimme heitä vastuuttomasta toiminnasta talouskasvunsa eteen. Sitäkin pitää moittia, mutta omien valintojemme jälkeen. Meillä sentään on varaa valita ja useimmilla helpostikin.

Ruoka muodostaa globaalisti kolmanneksen ihmisten hiilijalanjäljestä. Suomalaisilla hitusen vähemmän, mutta mässäämme lihaa järjettömän paljon, keskimäärin 200 g joka ikinen päivä. Vaikka prosentuaalisesti ruokavalion merkitys kokonaiskulutuksessa meillä ei ole niin suuri, yksilön konkreettinen vaikutus on globaalisti katsoen törkyinen. Meidän tulisi hävetä, mutta koska en itsekään tee niin, kehotan katsomaan joka päivä lautaselle. Huono omatunto ei tietenkään riitä, meidän on pakko muuttaa toimintaamme.

RAAKA-AINESOVELLUS. Heitin eilen ilmoille myös idean raaka-ainesovelluksesta, joka kertoisi kunkin raaka-aineen keskiverto ravintoarvot, mutta myös hiili- ja vesijalanjäljet näyttäen myös niihin vaikuttavat tekijät kuten tuotantopaikka -tapa ja -aika. Lisäksi appissa kerrottaisiin konkretiaa tuotannosta, tapoja käyttää raaka-ainetta eri puolilla maailmaa, reseptejä ja vaihtoehtoisia raaka-aineita, mikäli kyseistä kamaa ei ole saatavilla tai käyttäjä ei voi nauttia sitä esim. allergian tai ruokavalion takia.

Syntyi polveilevia keskusteluja ja tarkkojen arvojen sijaan päädyttiin esim. 1-5- tai 1-10 -asteikkoon, jotta jokainen some-raivostuja ei pääse rääpimään päätään. Tarkat arvot kun eivät ole se pointti, vaan suuruusluokat. Tomaatin lukemat heittelehtivät hirveästi riippuen, onko se tuotettu helmikuussa tai heinäkuussa, Suomessa tai Espanjassa. Luomulla on omat hyvät arvonsa, mutta myös huonot. Kaikki tulisi tuoda esiin edes jollain kompromissilukemilla. Ostatko tavallista hedelmää Espanjasta 2 eurolla vai luomua Meksikosta 3 eurolla? Siinä on muitakin muuttujia kuin hinta ja etäisyys. Tanskassa on otettu pakkauksissa jo käyttöön tuotteen ilmastovaikutuksista kertova tieto.

Olen käyttänyt tämän sovelluksen konseptointiin ajattelutyötä nyt n. 35 min, joten se ei ole valmis. Itselleni kuluttajana olisi kiva tietää, onko vaihtoehto A jollain asteikolla 5 ja vaihtoehto B puolestaan 8. WWF:n kalaopas on kevytversio siitä, joka tulisi ulottaa kaikkiin raaka-aineisiin.

Nämä ovat vain pintaraapaisuja kokonaisuuteen, mutta muutos täytyy lähteä meistä. Eletään paremmin.

Tee se surkea testi: elamantapatesti.sitra.fi

Keskustelua aiheesta käydään Facebookin puolella.

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme