Mainos
Mainos

SALERNO. Kesäloma reissu jatkui Napolista pitkin Amalfin rannikkoa. Seuraava etappi oli Salerno, joka Napolin superhektisen ilmapiirin ja metelin jälkeen tuntui mukavalta hermolevolta. 140 000 asukkaan kaupunki tuntui yllättävänkin rauhalliselta. Salernossa ei erityisempiä nähtävyyksiä ole ja päällimmäisenä mieleen jäivätkin jylhät vuoret, viihtyisä rantapromenadi ja varsin tavanomainen shoppailukävelykatu. Koska turismi ei näyttele kaupungissa pääosaa, on hintataso maltillinen. BB-majapaikkamme Suite 39 olikin majoituksen puolesta napakymppi. Tyylikäs, muutaman huoneen kompleksi, jonka huoneet olivat isompia ja hienompia kuin perustason suomalaiset hotellihuoneet. Aamiaisen sai valita itse listalta ja se tuotiin huoneeseen tuoreena ja italialaiseen aamiaistasoon nähden hyvin laadukkaana. Henkilökunta oli reissun ystävällisintä.

Salerno toimii hyvänä tukikohtana päiväreissuille. Satamasta lähtee laivoja mm. Positanoon, Amalfille ja Caprin saarelle. Nappasimmekin toisena päivänä lautan Positanoon. Rantaviivaa pitkin lipuva risteily on ehdoton valinta silmiähivelevien näkymien takia. 

POSITANO. Pieni 4000 asukkaan Positano on Amalfin rannikon kuvatuimpia henkeäsalpaavien maisemien ansiosta. Samasta syystä mesta on kyllästetty turisteilla. Näkymät ovat unohtumattomat, mutta muutaman tunnin visiitti riittää. Ellei sitten koe turistiviidakkoa omakseen. 

AMALFI. Seuraava yöpymispaikkamme oli Amalfi. 5400 asukkaan pienehkö kaupunki on rakennettu jyrkkien vuorten rinteille ja tarjoaa niinikään naurettavan häikäiseviä maisemia. Hintataso on turismin myötä pompsahtanut Pohjois-Italian tasolle. Fiilis oli kuitenkin lämminhenkinen eikä ravintoloiden sisäänheittäjät liiemmin vaivanneet. Amalfin sydän on sen katedraali ja sen edessä aukeava erittäin viihtyisä aukio. Tukossa turisteista, mutta vähemmän ärsyttävästi kuin usein muualla. Kiemurainen tie jyrkänteen reunalla on kokemus sinänsä ja lujaa ajavat skootterit kauhunaihe. Autoilu on todella haastavaa ja bussimatkalla tulee ladeltua muutamat ave mariat kuilujen partaalla. Alkufiilistelyn jälkeen aloimme puutua turistimeininkiin ja nappasimme bussin päiväretkelle Ravelloon. 

RAVELLO oli mielestäni reissun upein kokemus visuaalisesti. Purskahdin Villa Rufolon puutarhassa nauruun useaan kertaan nähdessäni kaikki kliseetkin ylittäviä maisemia, rakennuksia ja niiden yhdistelmiä. Tuntui, ettei tällaista voi luonnostaan olla ilman leffalavastajia. Korkealla vuorella sijaitseva, 2500 asukkaan kylä on pelkkää silmäkarkkia jokaisen kulman takana. Kaduilla liikkui lähinnä turisteja, mutta paljon vähemmän kuin muissa reissun pikkukaupungeissa. Bussimatka tarjosi silmänruokaa vuoristomaisemista sekä paikallisten bussikuskien ajotaitojen ihmettelyä positiivisessa mielessä. Korkeanpaikankammoisille suosittelen otettavaksi mukaan luettavaa ja peiton ikkunan eteen. 

SORRENTO. Reissun lähetessä loppuaan, suuntasimme vielä Sorrentoon. Siinä missä Amalfin kaupungissa kolmessa yössä oli ehkä yksi liikaa, Sorrentoon olisi voinut varata yhden enemmän. Miellyttävä, kaunis ja historiaa hehkuva kaupunki, jossa riittäisi nähtävää ja hengailtavaa muutamaksi päiväksi. Turisteja on paljon, mutta ne olivat visiitimme aikana mukavasti hajautuneet. Valitettavasti turismi näkyy Sorrentossakin hinnoissa. Sorrento toimii hyvin tukikohtana päiväristeilyille vaikka upeaksi kehutulle Ischian saarelle, jonne emme tällä reissulla kerenneet. 

NO KANNATTIKO KÄYDÄ? Taatusti. Amalfin rannikko tarjoaa varmasti parasta, mitä Välimeren rannoilta voi etsiä. Ainakin mitä tulee maisemiin. Turisteja on paljon, mutta eiväthän tällaiset paikat pysty rauhaan jäämäänkään. Turismi on silti kauppiaiden ja ravintoloiden puolelta hillittyä eikä aggressiivista myyntiä ja krääsähelvettiä liiemmin ole. Hintataso oli Napolin edullisuuden jälkeen pettymys, mutta kuitenkin vain Pohjois-Italian tasoista. Ts. kahden henkilön illallinen kustantaa juomineen n. 80 eur. Pikkukaupunkeihin vie usein vain yksi tie, joka on pirun kapea, joten vuokra-autolla en itse uskaltaisi lähteä. Ongelmia syntyy myös auton parkkeeraamisesta. Useat kaupungeista sijaitsevat jyrkänteiden äärellä, joten varaudu nousuihin ja laskuihin jalkineita valitessa. Varvassandaalit ja korkkarit kantsii jättää kaupunkiin tutustuessa hotellihuoneeseen.

PS.Kokonaisuutena pidin reissulla silti eniten Napolista. Tsekkaa esittely ja Napolin ravintolat. Seuraavassa postauksessa Amalfin pikkukaupunkien raflakokemuksia. 

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme