Mainos
Mainos

Arpakuutio – onnea vai sattumaa?

Arpakuutio on vanha onnen symboli, onhan sen vastakkaisten sivujen summa aina täydellisyyden luku seitsemän. Arpakuutio symbolisoi myös sattumaa ja elämän ennustamattomuutta. Nykyisin noppaa heitetään lähinnä raha- ja seurapeleissä, aiemmin se sinetöi dramaattisesti myös ihmiskohtaloita.

Arpakuution symboliikka juontaa sen muodosta, kuutiosta. Platon yhdisti kuution ja alkuaine maan kuvatessaan maailmankaikkeuden säännönmukaisuuksia.

Vapaamuurarien symboliikassa kuutio kuvaa jaloa luonnetta, jonka yhteisön kasvatustyö muovaa esiin. Lisäksi kuutio ilmentää ihmisyyden temppelin perustaa, jolle vapaamuurarien siveellinen tapakasvatus ja luonteen harmoninen kehittäminen rakentuu.

Raamatussa taivaallisen Jerusalemin ihannekaupunki kuvataan kuutionmuotoiseksi, ja samanmuotoinen on myös islamilaisten tärkein pyhiinvaelluskohde, Mekan Kaaba-temppeli.

Kuutionmuotoisia vuorikristallikiteitä pidetään todisteina luonnon harmonisesta rakenteesta. Kuutio on myös lujan ja kestävän vertauskuva: sen jokainen sivu on täydellisen virheetön. Ominaista tälle muodolle on myös se, että luonnosta löytyy vain vähän kuutioita. Suurin osa kuutioista on ihmisen muovaamia.

Arpa on heitetty

Nykyisin noppaa heitellään lähinnä lauta- ja seurapeleissä sekä kasinoilla, mutta monissa saduissa ja tarinoissa arpakuution heitolla ratkaistaan kokonaisia ihmiskohtaloita. Kuuluisa sanonta arpa on heitetty tarkoittaakin, että kyseisen ihmisen kohtalo on jo ratkaistu.

Ylivoimaisesti kuuluisin arvan heittäjä on Gaius Julius Caesar, jonka kerrotaan käyttäneen sanontaa ylittäessään Rubicon-virran joukkoineen vuonna 49 eKr. Alkuaan lause on kuitenkin peräisin kreikkalaiselta, vuosina 342 - 291 eKr. eläneeltä Menandrokselta. Roomalainen historioitsija Suetonius käänsi lauseen vapaasti kreikasta latinaksi sanoin iacta alea est. Kreikaksi lause kuului anerrhiphto kybos - arpa langetkoon.

Arpakuutio on säilynyt suunnilleen samanlaisena keskiajalta meidän päiviimme. Ensimmäiset nopat tehtiin luusta, puusta ja kivestä. Arpakuution vastakkaisten sivujen silmäluku on aina seitsemän. Etruskit käyttivät nopissaan silmien sijaan vastaavia lukusanoja.

Arpakuutio on myös kristittyjen symboli: Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen sotilaat heittivät arpaa hänen vaatteistaan.

Luusta ja puusta karvanoppiin

Arpakuutio symbolisoi sattumanvaraisuutta ja ennustamattomuutta. Jokainen nopan silmäluku on yhtä todennäköinen, kun noppa on symmetrinen. Arpakuution heittoon liittyy siihenkin omia rituaalejaan. Jotkut sulkevat sen nyrkkiinsä ja puhaltavat siihen, jotkut puolestaan asettavat nopat kämmeniensä väliin, ja hierovat käsiä vastakkain ennen heittoa. Rituaaleilla uskotaan olevan vankka merkitys hyvän heittotuloksen saamiselle.

Suomalaiskansallista ja humoristista muotoa arpakuutiosta edustavat autojen peruutuspeileissä roikkuvat karvanopat. Kliseen mukaan karvanopat viihtyvät erityisesti juuri ajokortin saaneiden, pikkukylän raitteja itse korjatuilla autoilla suhailevien miehenalkujen autoissa.

Karvanoppien lisäksi kyseisistä autoista löytyvät myös kuusen muotoinen ilmanraikastin ja mahdollisimman suurella volyymilla soivat, bassoa jytkivät stereot. Näillä arpakuutioilla tuskin on juurikaan tekemistä onnen tai mystiikan kanssa, mutta jonkinlainen legenda nekin ovat, ainakin täällä Suomessa.

Teksti:Hanna Pesonen

Kuvat: Shutterstock

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme