Mainos
Mainos

Auta läheistäsi – näin tunnistat masentuneen

Masentuneisuutta on välillä vaikea erottaa väsymyksestä ja alakuloisuudesta. Erikoispsykologi Tuomo Tikkanen kertoo, kuinka masentunutta läheistä voi auttaa.

Oletko huolestunut ystävän, perheenjäsenen tai puolison mielialasta, mutta et tiedä onko hänen alakuloisuutensa ohimenevä tila vai masennusta? Erikoispsykologi, psykoterapeutti Tuomo Tikkanen kertoo, että on tavallista olla toisinaan murheellinen. Jos iloa elämään ei näytä kuitenkaan enää löytyvän, on läheisten hyvä puuttua peliin.

– Jokainen meistä kokee elämänsä jossakin vaiheessa alakuloisuutta, energian vähyyttä ja murehtimista. Hoitamista tarvitseva tai sairaudeksi luokiteltava masennus on eri asia kuin se, että on vastoinkäymisten johdosta pahoilla mielin, Tikkanen selventää.

Kun toimintakyky ja mieliala selvästi ja pysyvämmin alenee, ilo ja energia häviävät, alkaa olla kyse masennuksesta. Masentunut tuntee itsensä surkeaksi. Päällimmäisenä ovat arvottomuuden, toivottomuuden ja lohduttomuuden tunteet.

Masennuksen sairausluokituksissa on kolme tasoa: lievä, keskivakava ja vakava masennus. Vakavaan masennukseen voi liittyä niin vahva tunne oman elämän arvottomuudesta, että kuolema tuntuu hyvältä ratkaisulta. Toisinaan myös liiallinen alkoholin käyttö voi kertoa masennuksesta. Murheet yritetään vanhan kansan sanonnan mukaan hukuttaa viinaan.

– Masentunut ei näe valoa, iloa tai toivoa missään. Se on todella kurja tila ja silloin on avun tarpeessa. Masentuneisuus saattaa joskus verhoutua alkoholin käyttöön. Masennusta ja arvottomuutta yritetään turruttaa ja alkoholia käytetään paljon masennuslääkkeenä. Se on virheellinen lääke, sillä alkoholi aiheuttaa masennusta. Lopputuloksena on, ettei jaksa nousta sängystä ja olo on kamala – masennus hautautuu ikään kuin sen alle, vaikka todellisuudessa saattaa esimerkiksi tuntea itsensä huonoksi vanhemmaksi tai puolisoksi, Tikkanen kertoo.

Masennus on yhteinen asia

Tikkasen mukaan paras tapa auttaa läheistä on kysyä suoraan, onko hän vain väsynyt vai onko kysymys pitempiaikaisesta masennuksesta ja tarvitseeko hän apua.

– Aina ei ole helppoa erottaa alakuloisuutta ja väsymystä masentuneisuudesta. Se on luonnollista, sillä ne menevät vähän limittäin. Voit hyvin sanoa: "Olet ollut väsyneen oloinen ja allapäin viime aikoina. Onko tämä ohimenevää vai onko ennemminkin masentunut olo kaikesta?" Näin hän voi itsekin pohtia asiaa ja saattaa olla helpompi myöntää, että on ollut vähän vetämätön olo, Tikkanen neuvoo.

Jos masentunut vähättelee asiaa, on silti syytä todeta, että on pistänyt merkille toisen ilottoman ja vetämättömän olon. Perheessä ja parisuhteessa toinen ihminen joutuu masennuksen vaikutuspiiriin. Kun asutaan yhdessä, masennus ei ole yksityisasia – kuten ei liiallinen alkoholinkäyttökään.

– Masentuneen ihmisen vaikutuspiirissä on vaikea olla, kun ilon ja olemisen energia yhtäkkiä häviää. Silloin voi sanoa, että tämä on parisuhteen tai perheen yhteinen asia. Kyllä se kuuluu muillekin, kun saman katon alla asutaan tai läheisissä tekemisissä ollaan, Tikkanen sanoo.

Tavoitteena palauttaa ilo elämään

Viisi tärkeintä asiaa on, että nukkuu riittävästi, syö kunnolla, liikkuu, jaksaa käydä työssä tai opiskella ja olla läheistensä kanssa. Kun näistä viidestä asiasta ei jaksaisi tehdä mitään, masennus syvenee. Ratkaisu ei kuitenkaan ole, että marssit masentuneen luokse ohjeistaen: "Tartu itseäsi niskasta. Ylös, ulos ja liikkeelle! Nyt menet töihin ja lenkille, rupeat nukkumaan ja syömään." Keskivaikeassa tai vakavassa masennuksessa ihminen ei pääse sängystä ylös.

– Ihminen on luotu liikkumaan, eikä makaamaan jossakin. Läheiselle voi hyvin sanoa, että näistä viidestä käytännön asiasta näkee, että olet selvästi alakuloinen, Tikkanen kannustaa.

Masennuksesta on hyvä keskustella psykologin tai lääkärin kanssa.

– Erityisesti lievän ja keskivaikean masennuksen hoito on nykyään menestyksellistä. Psykoterapialla asiaa käsitellään puheen keinoin ja käydään läpi, minkälaiset asiat painavat mieltä. Lääkkeet eivät ole pysyvä ratkaisu, mutta niillä voi olla energiatasoja tasoittava vaikutus ja ne voivat estää vajoamasta syvemmälle toivottomaan oloon. Pysyvää elämänmuutosta ei tule lääkkeellä. Kokemusten elämän arvosta ja energiasta täytyy muuttua. Ne kun eivät kemiallisesti muutu, Tikkanen muistuttaa.

Hoidossa on olennaisinta saada arkielämän asiat kuntoon – päivärytmi, nukkuminen, syöminen, ihmissuhteista iloitseminen, työssäkäynti tai opiskelu ja liikkuminen. Nämä ovat Tikkasen mukaan parasta hoitoa, kun tavoitteena on päästä takaisin elämään, josta ilo kumpuaa.

Kuvien henkilöt eivät liity juttuun.

Teksti: Anni Uittamo, MTV3/AVA

Kuvat: Shutterstock

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme