Mainos
Mainos

Enkelit

Enkeleitä voi kohdata missä vain, koska ne elävät joukossamme ja suojelevat, auttavat ja lohduttavat meitä. Tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista uskoo enkeleiden olemassaoloon.

Jo antiikin Kreikassa uskottiin siihen, että jumalat lähettävät jokaisen ihmisen suojaksi hengen. Myös varhainen kirkko levitti oppia suojelusenkelistä. Raamatustakin löytyy yksittäisten kohtien lisäksi esikuvia, jotka tukevat suojelusenkeliajatusta. Kristillisellä kulttuurilla ei kuitenkaan ole monopolia enkeleihin. Juutalaisuus, islam ja monet antiikin ajan uskonnot sekä uudet liikkeet, kuten New Age, viittaavat usein enkeleihin.

Uskonpuhdistuksen jälkeen sekä protestantit että katoliset vahvistivat ajatusta suojelusenkelistä. Meidän kirkoissamme enkelit ovat koristaneet 1600-luvulta lähtien alttareita, saarnastuoleja, lehtereitä ja kattoja. 1800-luvulla levisi koteihin maalauksena, painokuvana tai ristipistotyönä enkelitaulu, jossa valkopukuinen enkeli saattaa poikaa ja tyttöä rikkinäisen sillan yli keskellä synkkää korpea. Parhaillaan elämme jälleen aikaa, jolloin enkelten parvet ovat liihotelleet kaikkialle.

Ihana enkeli kotihin vie

Ajatus omasta henkilökohtaisesta auttajasta, suojelusenkelistä, on useimmille ihmisille läheisin. Enkelikokemuksissa toistuu eri versioina vaaran välttäminen. Perinteisen valkosiipisen ja -pukuisen hahmon rinnalla on kertomuksia siivettömistä, arkivaatteisiin pukeutuneista naisista tai miehistä, aikuisista tai lapsista, jotka ovat ilmestyneet ja tuoneet viestin juuri ennen onnettomuutta.

Moni enkelin kohdannut uskoo saaneensa viestin edesmenneeltä rakkaaltaan: ”minun on nyt hyvä olla, älä sure vuokseni”. Enkeli voi valaa myös luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen; se puhuttelee ihmistä juuri hetkeen sopivalla tavalla. Enkelin viesti voi olla sanallinen tai sanaton.

Futureimagebank

Menetin molemmat vanhempani kolmen vuoden sisällä. Isäni äkillinen kuolema sydänkohtaukseen oli shokki, ja äidin hidas hiutuminen syöpään niin äkkiä isän jälkeen tuntui jo liian suurelta taakalta. Suru, ikävä ja kaipuu tekivät ihan fyysisestikin kipeää. Koin tärkeäksi käydä vanhempieni haudalla: hoitaa kukkia kesällä ja talvella huolehtia siitä, että haudalla palaa aina kynttilä. Sen pieni liekki lämmitti graniittista kiveä ja kertoi ikävästäni.

Kerran taas taivalsin iltamyöhään tuon puolensataa kilometriä liukkaalla kelillä. Päivällä oli tupruttanut lunta, ja yötä kohden pakkanen tuntui kiristyvän. Kädet kohmeessa sytytin kynttilää pimeällä hautausmaalla. Keskityin tulitikkuun ja sydänlankaan, kun äkkiä hätkähdin tuntiessani voimakkaan liljojen tuoksun. Kaivoin taskulampun toppatakkini taskusta ja tähyilin ympärilleni, mutta en nähnyt missään kukkia, joista tuoksu olisi voinut olla peräisin. Sammutin lampun, pakkasillan hiljaisuudessa kyyneleet alkoivat valua pitkin poskiani. Tunsin, etten olekaan yksin.

(Ilona)

Enkeli lentää liihottaa

Vuosituhannen vaihteessa tehdyn World Values -tutkimuksen mukaan 51 prosenttia suomalaisista uskoo, että enkeleitä on olemassa. Kirkon tutkimuskeskuksen vuonna 2001 teettämän kyselyn mukaan 6 prosenttia uskoo nähneensä joskus enkelin.

Sanakirjamääritelmän mukaan enkeli on siivekkääksi kuvattu henkiolento, joka toimii Jumalan sanansaattajana ja suojelee uskovia. Lisäksi nimikettä voidaan käyttää kuvaamaan jotakin kaunista ja hyvää, joka on ”kuin enkeli”. Suomen enkeli on johdettu kreikkalaisesta angelos-sanasta, josta on johdettu myös englannin angel, saksan Engel ja ruotsin ängel.

Futureimagebank

Enkeleiden uskotaan olevan valoa ja eetteriä. Yleisesti ajatellaan, että lapset ovat ennen syntymäänsä enkeleitä ja kuolleet lapset muuttuvat takaisin enkeleiksi. Enkeleitä tutkiva tieteenhaara, angelologia, on jakanut enkelit yhdeksään eri luokkaan, kuten arkkienkeleihin, serafeihin ja kerubeihin.

Epäileväisimmät pitävät enkeleitä kielikuvina, jotka edustavat ihmisen omia sisäisiä tunnetiloja, kuten rakkautta, pelkoa, vihaa, toivoa, kauneuden kaipuuta ja viattomuutta. Jotkut tulkitsevat enkelit vertauskuviksi Jumalan läsnäolosta ja varjeluksesta.

Ole minulle Rafaelin enkeli

Enkelit ovat kautta aikojen innoittaneet taiteilijoita ja taiteen harrastajia; monet elokuvat ja televisiosarjatkin tänä päivänä saavat sisältöä enkeleistä. Enkelit kuvataan usein naisina, vaikkakin Raamatussa niillä on miesten nimet. Vanhimmissa enkeleitä kuvaavissa teoksissa enkelit olivat parrattomia, nuoria miehiä. Välissä enkelit kuvattiin sukupuolettomina olentoina.

Luterilainen kirkko liittää enkelit yleisimmin lapsiin. Ortodoksien ikoneissa enkeleillä on usein miekka kädessään, joten ne ovat kaukana lastenhuoneen taulujen hempeistä enkeleistä.

Antiikin vaikutuksesta kirkkotaiteessakin enkeleille alettiin maalata siivet, näin ne myös oli helppo erottaa tavallisista kuolevaisista. Siivillään enkelit nousivat taivaaseen, näkyvän ja inhimillisen yläpuolelle, sekä kulkivat esteettömästi paikasta toiseen. Siivellisiä esikuvia löytyy antiikin jumalolentojen lisäksi ainakin haltiattarista, ilmojen hengistä, eläinhahmoista ja nerokkaista ihmisistä.

Kuva: futureimagebank.com

Suomalaisen taiteen tunnetuin enkelihahmo lienee Hugo Simbergin vuonna 1903 maalaama Haavoittunut enkeli, joka löytyy Tampereen tuomiokirkosta. Simbergin enkeli mursi perinteitä, sillä se ei ollutkaan ihmistä voimakkaampi, vaan haavoittuvainen kuin kuka tahansa ihminen. Nykypäivän taiteessa enkelit istuvat satamajätkien korttiringissä, syövät makkaravoileipää tai kuraavat mekkonsa.

Tunnetuimmat ja eniten muun muassa lautasliinoissa, kiiltokuvissa, teemukeissa ja lahjarasioissa maailmalle levinneet enkelit on Raffaellon (1483 – 1520) maalaamat hahmot. Jokainen tunnistaa varmasti Sikstiiniläismadonna-teoksen alalaitaan mietteliäinä nojailevat pulleat ja kiharatukkaiset enkelit, joilla on pienet punaiseen, siniseen ja vihreään vivahtavat siivet. Alkuperäistä maalausta voi käydä ihastelemassa Saksan Dresdenissä Zwinger-huvilinnassa. Mahtoiko Pekka Ruuska löytää innoituksensa Rafaelin enkeliin juuri sieltä?

Lisätietoja:

Korolainen, Tuula ja Tulusto, Riitta (toim.): Siivet enkelin. Valikoima runoja. Otava, 1995.

Ramstadius, Nina: Enkeli lensi ohi. Suomalaisten enkelikokemuksia. Gummerus, 2005.

Askel-lehden Enkeliasema

Wikipedia

Teksti: Pirjo-Margit Lehtinen

Kuvat: Futureimagebank

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme