Mainos
Mainos

Eroottinen novelli: Ikuistettu päiväuni

Helmen eroottiset novellit kertovat kuumia tarinoita naisten näkökulmasta.

Olin ostanut uuden mekon, jonka arvelin imartelevan vartaloni parhaita puolia. Kapeat olkaimet jättivät olkapäät paljaiksi. Tiukan yläosan kangas seurasi vartaloni kaaria ja lanteilta mekko leveni helmaa kohden hipoen vielä nilkoissakin punaisten kenkieni korkoja. Toivoin vaatekappaleen valavan minuun itseluottamusta, joka ei karisisi, vaikka pian tulisin riisumaan tuon samaisen mekon.

Yksinäisenä iltana ikävöidessäni miestäni kotiin työmatkaltaan olin päätynyt vuosisadan ideaan, joka toivottavasti toisi myös kaivattua särmää laimenneeseen suhteeseen. Työmatka ulkomailla piti mieheni poissa kolme viikkoa ja käsitti ikävystyttäviä kokouksia, joihin osallistuminen olisi ainakin minut saanut harkitsemaan väkivaltaisia toimia. Kyseessä ei siis ollut merimiehen komennus valtameren tyrskyihin, mutta onhan naisella lupa päiväuniinsa!

Halusin antaa miehelleni lahjaksi jotain ainutlaatuista: itseni.

Viisikymmentä koevedosta luulisi riittävän kaltaiselleni perfektionistille, joka ei koskaan ollut nauttinut keskipisteenä olemisesta. Pari yksinäistä viikkoa näyttivät kuitenkin tekevän ihmeitä ja omaehtoinen kameran eteen astuminen ei yhtäkkiä tuntunutkaan kovin vastenmieliseltä. Alastomuus oli luonnollista, mutta en ollut aivan varma itsestäni, kuinka luonnolliselta se tuntuisi kameran edessä.

Liikkeen ovi avautui narahtaen ja hätkähdin ääntä. Samalla tajusin oman hermostuneisuuteni. Vuosisadan idea ei enää tuntunut vuosisadan idealta ja mietin keinoja pyörtää päätökseni ja perua kuvausaika. Takahuoneesta astui nuorehko mies pyyhkien sekaisia, auringon raidoittamia hiuksia kasvoiltaan. Rento valkoinen paita ja miltei puhkikulutetut farkut tekivät oikeutta kiinteälle vartalolle ja ruskettuneelle iholle.

Miehen poikamaisille kasvoille levisi hieman vino ja oudolla tapaa vastustamaton hymy, kun hän ystävällisesti tiedusteli kuinka voisi auttaa. Miehen syvä ääni sai aikaan ihmeellisen väreen selkäpiissäni. Tähyilin takahuoneeseen päätellen kuvaajan edelleen olevan edellisen asiakkaan kanssa ja samalla vastasin tulleeni varaamaani muotokuvaukseen. Voisimme aloittaa kuulemma hieman etuajassa, sillä muita asiakkaita ei juuri nyt ollut. Kesti hetken ennen kuin sanat tavoittivat ajatukseni tason. Tässä oli siis kuvaajani. Loistavaa!

Mies johdatteli minut takahuoneen valokuvausstudioon ja jutteli rennosti niitä näitä. Samalla hän kertoi erilaisista kuvakulmista ja tyyleistä, joista saisin vaihtelevan valikoiman koevedoksia. Miehen asetellessa taustakangasta ja studion valoja visionsa mukaan paita nousi kevyesti farkun vyötäröltä paljasten hieman ruskettunutta ihoa ja vatsalihasten muotoa. Suuni tuntui yhtäkkiä kuivalta ja vatsassani vihlaisi. Pudistin päätäni ja kirosin itseäni: liian monta kaipuuntäyteistä päivää ovat tehneet kummia normaalille järkevälle minälleni.

Kuvaaja otti muutaman kuvan testatakseen valaistusta. Hän osoitti minulle nurkkauksen, jossa voisin riisua olemattoman ohuen vaatekappaleen päältäni ja tarjosi myös suurta pyyhettä, jotta tuntisin oloni mukavaksi ennen kuin asettaudun kuvattavaksi. Jännitys ei tuntunut enää lepattelevina perhosina vatsanpohjassani vaan pikemminkin laumalta villiintyneitä eläimiä. Sydämeni hakkasi kuin tuhannet kaviot pitkin savannia, eikä kuvaajani syntinen vartalo ainakaan rauhoittanut sykettä.

Ensimmäiset kuvat otettiin, kun istuin selin lattiaa peittävällä kankaalla ja katsoin olkani yli kameraan. Tuuletin leyhytti kevyesti hiuksiani. Perfektionisti minussa rentoutui hieman ja huomasin nauravani miehen kepeälle leikinlaskulle. Hän tuntui puhuvan kaikkea muuta kuin valokuvaukseen kuuluvaa, mutta samalla ohjaili taitavasti asentojani ja katsettani. Mies oli selvästi muutaman vuoden minua nuorempi, mutta kuvaajana hän oli ammattilainen tai jopa taiteilija.

Vaihdoin jälleen asentoa ja tällä kertaa istuin jalat koukussa, kädet polvien ympärillä peittäen sopivasti, mutta sopivan lupaavasti rintani. Mies pyysi minua nostamaan taemman käteni niskan taakse. Näin saataisiin huoleton ja aistillinen vaikutelma, kuvaajani vakuutteli. Nauroin niska taaksepäin saaden hiukset valumaan selkää pitkin. Huoleton ja aistillinen eivät kuuluneet ensimmäisiin adjektiiveihin, joilla itseäni kuvailisin, joten hyvännäköiselle kuvaajalleni piti toki antaa tilaisuus kaivaa minusta moiset piirteet esiin. Ja olihan miehen ääni syvä ja hieman karhea – sellainen, että pyydettäessä olisin luultavasti vaikka naukunut kuin kissa.

Tunsin itseni oudon rennoksi flirttaillessani kameralle. Kuvaukseen varattu tunnin aika oli jo miltei käytetty, kun mies kysyi haluaisinko lopuksi kokeilla muutaman rohkeamman kuvan. En osannut nolostuakaan, sillä ajatus tuntui kutkuttavalta. Miksipä ei – varsinkin, kun mies samalla kehui vartaloani. Kohteliaisuus tuntemattomalta ja vieläpä upealta sellaiselta, tuntui vastustamattomalta.

Asetuin selin lattialle kankaan päälle, kuten mies oli minua neuvonut. Kuvaajani henkäisi syvään ja tarttui jälleen kameraansa. Selän kaari irtosi lattiasta ja toinen jalka oli koukussa, toinen hieman ilmassa. Katse käännettynä kameraan hymyilin kuvaajalleni. Mustavalkoisista kuvista tulisi kuulemma tyrmääviä. Ajatus hykerrytti mieltä. Jokainen tyttö on joskus halunnut kuulla olevansa tyrmäävä.

Mies astui lähelleni korjaten taustakangasta ja asetellen valoa eri tavalla. Hänen hengityksensä väreili vartalollani ja tajusin sen aiheuttavan samanlaista väreilyä sisälläni. Miehen käsi kosketti huolettomasti reittäni hänen asetellessaan valoa uuteen kulmaan ja voihkaisin tahtomattani. Mies kääntyi katsomaan minua ja hänen vino hymynsä leveni entisestään, mutta vakavoitui sitten.

– Olet kaunis, hän sanoi.

– Kuvataanko vielä? Seuraava asiakas tulee vasta tunnin kuluttua.

Ilmeisesti sain aikaan jonkinlaisen myönteisen äännähdyksen, kun mies tarttui jälleen kameraansa. Salaman välähdys ei enää herkistänyt vain näköaistejani vaan tunsin jokaisen sulkimen äänen piirtyvän tajuntaani ja terävöittävän aistini. Olisin voinut vannoa, että tunsin valon ihollani. Valo tuntui polttavalta ihollani siinä, mihin se osui ja leviävän kuumana sisälläni. Kuvaaja vain hymyili ja käytti taidokkaasti kameraansa. Katsoin käsiä ja pitkiä, kapeita sormia, jotka säätivät, painoivat ja käänsivät. Tajusin haluavani nuo kädet iholleni.

Mies keskeytti kuvaamisen ja tunnisti halun silmistäni. Mies käveli lähemmäs ja laskeutui polvilleen vierelleni. Hän hipaisi olkapäätäni ja katsoi silmiini. Huoleton, poikamainen katse tuntui aiheuttavan loputtomia ristiriitoja miehen pehmeään ääneen verrattuna ja kaunis, treenattu vartalo olisi yhtä hyvin voinut kuulua toiselle puolelle kameraa. Alavatsassa tuntuva polte tuntui repivän sisuksissani tilaa ja kasvoi vain miehen katseen kulkiessa vartalollani. En osannut sanoa mitään. En pystynyt sanomaan mitään. Mies kumartui puoleeni ja painoi suudelman huulilleni.

Miehen kädet tuntuivat juuri siltä kuin olin kuvitellutkin. Ote kamerasta oli juuri niin määrätietoinen ja pehmeä. Samoin tapa, jolla hän piteli naista, antoi ymmärtää, että hän osasi arvostaa työtään ja kuvattavaansa. Vain hetki siitä, missä valo oli korostanut rintani kaarta, oli tilalla nyt miehen pehmeä ja vaativa käsi. Äskettäin varjo oli vieraillut kaulallani, oli siellä nyt miehen suu. Valkoisen paidan väistyttyä sain käteni vasten kiinteää, kullanväristä lihaa ja nälkä vaati minua tutkimaan lisää. Halu kimpoili sisälläni kuljettaessani kättäni miehen vartalolla ja avatessani farkkujensa nappeja. Kuten äsken kameransakin takana, mies tiesi täsmälleen mitä teki ja mihin koskea saadakseen haluamansa. Lupaus nopeasta ja kuumasta seksistä poltti sisälläni tavalla, jota en ollut ennen kokenut. Lopulta tärisin haluni voimasta, kun mies viimein tuli sisälleni. Liikkuessaan ja kiihottaessaan hän katsoi suoraan silmiini ja katsetta irrottamatta antoi minulle enemmän kuin kukaan pitkiin aikoihin ja ehdottomasti enemmän kuin olin tullut hakemaan.

Kun molempien sydämen syke oli hieman tasaantunut, mies suuteli minua ja tarttui alastomana vielä kerran kameraansa. Kuvaajani pyysi minua olemaan liikkumatta ja otti enää yhden ainoan kuvan. Kyseinen kuva päätyi myös tauluksi seinällemme. Makasin kuvassa selälläni molemmat kädet pääni takana ja hiukset sekaisina kehystämässä kasvojani. Mustavalkoisesta kuvastakin pystyi erottamaan kasvojeni hehkun. Katseeni oli syvä ja raukea, kun katsoin suoraan kameraan hymyillen vaimeasti. Miehenikin piti kuvasta. Ja miksi ei olisi pitänyt –pidinhän siitä itsekin. Kuva oli täydellinen ja kuvassa näkyi upea, täydellisen tyydytetty nainen, joka katsoi kameraan kuin rakastettuun.

Nimim. Daydream


Lue myös:


Kuvat: Shutterstock

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot