Mainos
Mainos

Hermot palavat kerran kuussa

Suurin osa hedelmällisessä iässä olevista naisista ja ainakin osa heidän kumppaneistaan on jossakin vaiheessa elämäänsä havainnut, että juuri ennen kuukautisia naisen elimistössä ilmenee fyysisiä tai/ja psyykkisiä muutoksia. Nämä muutokset käsitetään yleisesti kuukautisia edeltäväksi syndroomaksi eli premenstruaalisyndroomaksi (PMS).

Siis mitä?

Premenstruaalisyndroomalla tarkoitetaan psyykkisiä ja somaattisia oireita, joita hedelmällisessä iässä olevalla naisella esiintyy toistuvasti kuukautiskierron loppupuolella ja jotka olennaisesti haittaavat naisen elämää. Erilaisia PMS:aan kuuluvia oireita on kuvattu peräti yli 150. Yleisimpiä näistä ovat: väsymys, ärtyneisyys, mielialan vaihtelut, masennus, vatsan turpoaminen, rintojen herkkyys tai turvotus, akne, ruokahalun muutokset, ruoan himo, päänsärky, unihäiriöt, jännittyneisyys, lihasten ja nivelten kiputilat sekä krampit.

Yksittäisiä tai hyvin lieviä PMS-oireita esiintyy 95 prosentilla naisista. Arviolta 5 prosenttia naisista kärsii todellisesta premenstruaalisesta syndroomasta. Tutkijat eivät nimittäin halua, että kaikki naiset, jotka ovat ärtyneitä, jännittyneitä ja kiukkuisia miehille luokitellaan PMS:sta kärsiviksi. Sillä jokainen nainenhan menettää aina välillä hermonsa miehiin. Se on täysin normaalia ja luonnollista.

PMS-oireet alkavat pian kuukautiskierron puolivälin jälkeen ja jatkuvat vuodon alkamiseen saakka. Oireet helppottuvat usein nopeasti vuodon alettua. Tällöin puhutaan ensisijaisesta kuukautisia edeltävästä syndroomasta. Mikäli oireet helpottuvat vain osittain vuotojen alkaessa, puhutaan toissijaisesta kuukautisia edeltävästä syndroomasta. Oireet voivat alkaa joskus vain 5–6 päivää ennen vuotoja. Oireet ovat kuukautiskierrosta toiseen lähes samanlaisia, mutta oireiden voimakkuuksissa voi esiintyä eroja. Voi myös olla, että joinakin kuukausina oireita ei esiinny laisinkaan. Oireiden pitää haitata selkeästi naisen elämää, että voidaan puhua oikeasta premenstruaalisyndroomasta.

Miksi juuri minulla?

Vaikeimmillaan PMS näyttää esiintyvän 30–45 vuoden iässä. On kuitenkin mahdollista, että PMS-oireita esiintyy jo alle 20-vuotiaalla naisella. Alle 34-vuotiailla naisilla on 2,3 kertaa suurempi riski sairastua PMS:an kuin heitä vanhemmilla naisilla. PMS näyttäisi olevan erityisesti kolmekymppisten vaiva. Kyseessä on melko suurella todennäköisyydellä periytyvä vaiva eli PMS kestää äidiltä tyttärelle. Tosin näyttää siltä, että sosiokulttuuriset tekijät ja naisen henkilökohtaiset odotukset vaikuttavat premenstruaalisiin oireisiin.

On myös havaittu, että PMS riivaa erityisesti tukevia naisia. Naiset, joiden BMI kehon painoindeksi on yli 27, saavat PMS:n noin kaksi kertaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin naiset, joiden indeksi on alhaisempi. Kuukautisvuotojen kestolla saattaa olla jotain yhteyttä PMS:an sillä naiset, joiden kuukautiset kestävät yli kuusi päivää, kärsivät usein syndroomasta. Myös naisilla, joiden kuukautiset alkavat 12-vuotiaana tai nuorempana, on 1,6 kertaa suurempi riski saada PMS kuin naisilla, joiden kuukautiset alkavat myöhemmin. Naiset, jotka kokevat elämänsä stressaavaksi kärsivät muita enemmän premenstruaalisista oireista.

PMS:n varsinaista syytä ei kuitenkaan tiedetä, mutta nykyisin uskotaan, että kyseessä on normaali munasarjatoiminnan aikaan saama, normaalista poikkeava vaste keskushermostossa ja muissa kudoksissa. Epäillään, että aivan normaali estrogeenin tai progesteronin eritys laukaisee PMS:n sille taipuvaisilla naisilla. Kovasti tutkitaan myös keskushermoston välittäjäaineiden osuutta PMS:an. Kiinnostuksen kohteena on ollut erityisesti serotoniini ja GABA (gamma-aminovoihappo).

Miten hoidan?

B6-vitamiini on paljon käytetty PMS:n hoitomuoto ja lääkäreidenkin suosittelema. Kyseinen vitamiini näyttää olevan mukana estrogeenin erittymisessä maksasta ja sen on todettu lievittävän kipuja. B6-vitamiinia ei voida täydellä luottamuksella kuitenkaan suositella käytettäväksi PMS-oireisiin. Aivan selvää näyttöä B6-vitamiinin toimivuudesta ei nimittäin ole. Saattaa kuitenkin olla, että jotkut naiset hyötyvät vitamiinin käytöstä ja siksi sitä kannattaa kokeilla, jos oireet ovat todella hankalat. Käytettävän annostuksen tulee olla 50–200 mg/vrk. Kannattaa kuitenkin huomata se, että B6-vitamiinin RDA on naisilla 1,6 mg ja Pohjoismaisten ravintosuositusten mukaan B6-vitamiinin turvallinen saantiyläraja on 50 mg. PMS-oireisiin käytettävä vitamiiniannostus on siten melkoinen.

E-vitamiinin on havaittu lisäävän energiatasoa, vähentävän päänsärkyä sekä hillitsevän makeanhimoa. Kunnon tutkimukset E-vitamiinista kuitenkin puuttuvat. Tarvittava annos on 400–800 IU/vrk.

Aiemmin epäiltiin, että liiallinen kalsium aiheuttaa magnesiumin kroonisen puutoksen ja PMS:n. Oletettiin, että liika kalsium häiritsee älyllistä toimintaa ja aiheuttaa käyttäytymisen häiriöitä. Oletukset kalsiumin haittavaikutuksista on kuitenkin kumottu, vaikutukset on havaittu päinvastaisiksi. Erityisesti uusimmat tutkimukset osoittavat, että kalsium on erittäin hyvä hoitokeino PMS-oireisiin. Kalsiumin on havaittu poistavan depressiota, sosiaalista vetäytymistä, ärtyneisyyttä, päänsärkyä ja kramppeja. Kalsiumia tulisi saada PMS-oireiden lievittymiseksi 1 000–1 600 mg. päivässä. Samassa yhteydessä tulisi ottaa myös D-vitamiinia.

Magnesium on perinteinen mineraali krampin hoidossa, vaikka krampin syntymekanismissa on kyse huomattavasti monimutkaisemmasta tapahtumasta kuin pelkästä kivennäisaineiden puutostilasta. Magnesiumia on testattu myös PMS:n hoidossa. Tutkimusten perusteella magnesiumin käyttö lievittää premenstruaalioireita. Magnesium näyttää kalsiumin ohella olevan suositeltava tai ainakin kokeilun arvoinen luontainen PMS-hoitokeino. Tarvittava annostus on 400–800 mg/vrk.

Yrttejä on kautta aikain käytetty lievittämään PMS:n oireita, ja yrttilista onkin melko laaja. Valitettavasti suurin osa yrteistä ei vaikuta mitenkään PMS-oireisiin. Helokkiöljykapselit ovat eräs perinteisimmistä luontaistuotteista PMS-oireiden hoidossa. Helokkiöljyn tehosta on kuitenkin riittämätön näyttö. Öljy saattaa helpottaa hiukan rintojen kipua ja arkuutta, mutta muuta hyötyä siitä ei näytä olevan.

Mäkikuisma on ollut erittäin tehokas mielialaan vaikuttava yrtti ja sen vaikutukset on todistettu useassa lääketieteellisessä julkaisussa. Mäkikuisman käyttö kahden kuukautiskierron aikana helpottaa huomattavasti PMS-oireita. Erityisesti depressio ja ahdistuneisuus vähenevät, mutta parannusta tapahtuu myös sosiaalisessa käyttäytymisessä. Mäkikuismaa tulisi nauttia 300 mg kolmesti päivässä.

Yhdistelmäehkäisypillereitä on usein suositeltu PMS-oireisiin. Joissakin tutkimuksissa ehkäisypillerit vähensivät yksittäisiä oireita kuten depressiota, mutta toisissa tutkimuksissa mitään eroa plaseboon ei havaittu. Pillereiden nauttiminen saattaa jopa aiheuttaa PMS-oireita, kuten väsymystä ja hermostuneisuutta. Vakuuttavaa näyttöä yhdistelmäehkäisypillereiden hyödystä ei siis ole. Hormonikierukan vaikutuksista PMS:aan on myös vähän tutkittua tietoa.

PMS-oireista kärsivän naisen tulisi vähentää kofeiinin, suolan, alkoholin ja yksinkertaisten sokereiden nauttimista. Hänen tulisi vastaavasti lisätä hitaasti pilkkoutuvien hiilihydraattien määrää. Pitkäketjuisia hiilihydraatteja tulisi nauttia pieniä määriä pitkin päivää. Päivittäin tehdystä aerobisesta liikunnasta saattaa olla hyötyä. Liikunnan kuormittavuuden pitäisi olla melkoisen kevyttä. Hieronta, rentoutuminen ja kirkasvalohoito saattavat lievittää kireää olotilaa.

Nykyisin suositeltava lääketieteellinen hoito PMS:an on seuraavan kaavion mukainen:

PMS ei merkittävästi haittaa naisen elämää

- Liikunta (lisäksi kannattaa välttää liikaa suolaa sekä kofeiinia)

PMS haittaa selvästi naisen elämää

· Ensimmäisen linjan terapia

- Liikunta

- Luteaalivaiheessa käytetty serotoniinin takaisinoton estäjä

· Toisen linjan terapia

- Päivittäinen serotoniinin takaisinoton estäjä

- Luteaalivaiheessa GABA:n reseptoreihin ja progesteroniin vaikuttaminen

· Kolmannen linjan terapia

- Suuremmat annokset serotoniinin takaisinoton estäjää

- Gonadotropiinien vapauttajahormonin käyttö

Teksti: Kari Heusala

Lähteet: Premenstrual Syndrome, Premenstrual Dysphoric Disorder, and Premenstrual Exacerbation of Another Disorder. Clin Obstet Gynecol. 2004

Premenstrual Syndrome. Current Obstet Gynaegol. 2005

Calcium and Vitamin D Intake and Risk of Incident Premenstrual Syndrome. Arch Intern Med. 2005

The Role for Vitamin B6 as Treatment for Depression: A systematic review. Family Practice. 2005

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme