Mainos
Mainos

Historiallisia klassikkokoruja

Kalevala Korun kultasormusmallistossa on historiallisia malleja, joihin aiheet on saatu jopa tuhannen vuoden takaa. Näissä klassikkomalleissa vanhat uskomukset ja tarinat heräävät eloon. Korut kertovat myös mielenkiintoisella tavalla omasta aikakaudestaan, sen tapahtumista ja elämänmenosta.

Roomaista tyyliä sormuksissa

Uskelan Isonkylän Ketohaasta löydetty roomalaistyylinen sormus ajoittuu 300-luvulle jKr. Tämä sormus oli valmistettu kullasta ja se oli merkki vauraudesta ja käyttäjänsä korkeasta asemasta.

Kristuksen syntymän jälkeisinä vuosisatoina Rooman maailmanvalta painoi leimansa koko Euroopan korukulttuuriin. Pohjolaan roomalaisen tyylin mukaan valmistettuja koruja oli hankittu kaupankäynnillä tai ryöstetty Rooman alueilta.

Hunnien hyökkäys Eurooppaan vuonna 375 jKr oli alkusoitto Rooman valtakunnan häviämiselle. Alkoivat kansainvaellukset, jotka lainehtivat Euroopan ylitse 400- ja 500-luvuilla. Kun Rooman kaikkea hallitseva vaikutus ei enää luonut leimaansa juhlavarustuksiin ja koruihin, kansalliset taipumukset pääsivät paremmin esille.

Koruston venäläisvaikutteet

Kalevala Korun korustossa uusista länsivaikutteista kertovat upeat kultakorut kuten Vaasan sormus. Esineistössä esiintyy myös piirteitä, jotka viittaavat kosketuksiin Keski- ja Itä-Venäjän suomensukuisten heimojen kanssa. Aalto- ja nyöriviivoilla koristeltu Uskelan sormus on saattanut kulkeutua Suomeen kaukaa Oka-joen seuduilta Venäjältä.

Suomen rannikkoa sivunnut viikinkien idäntie avasi suomalaisille aiempaa laajemmat kauppayhteydet ja osa viikinkiaikaisista esineistä lienee kulkeutunut maahan tätä kautta. Esimerkiksi kahdesta tai useammasta paksusta langasta kiertämällä valmistetut korut, kuten Halikon Lampolasta löydetyssä sormuksessa, olivat yleisiä koko Itämeren piirissä.

Rannekoruja viiikinkiajalta

Viikinkiaikaa on sanottu Suomen omaperäisemmäksi Suomen rautakauden jaksoista, ja epäilemättä tämä pitää paikkaansa ainakin korujen osalta. Karjalan Metsäpirtistä löydetty mielenkiintoinen kultainen rannekoru on ainoa viikinkiaikainen (800-1050 jKr) kultalöytö Suomesta. Korua on mahdollisesti käytetty maksurenkaana siten, että korusta oli napattu pala kultaa kaupan suoritukseksi. Vanha legenda kertoo rannekorun kuuluneen viikinkiaikana eläneelle päällikölle. Tarinan mukaan päällikkö pelastui laivan haaksirikosta, ja osoituksena kiitollisuudestaan hän uhrasi kultaisen rannekorun. Päällikön kerrotaan jättäneen rannekorunsa paikaan, jolle pelastautui. Lieneekö tarina totta vai tarua, mutta lähes tuhat vuotta myöhemmin arvokas koru löydettiin erään järven rannalta.

Viime vuosisatojen korutyyleistä kertovat Filigraanisormus sekä Oulun sormus, joissa hienostunut vallasväen tyyli tulee esiin kauniilla tavalla.

Vanhojen koristeaiheiden mukaan valmistetut Kalevala Korut puhuttelevat ajattomalla kauneudellaan ja kiehtovat jännittävillä tarinoillaan.

Teksti ja kuvat: Kalevala koru

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme