Mainos
Mainos

Historian kuuluisimmat rakastajattaret

Historiankirjat ovat täynnä miesten tekoja, päämääriä ja elämää. Naiset ovat nousseet parrasvaloihin harvoin vaimoina, mutta rakastajattarista on usein tullut elämää suurempia kuuluisuuksia.

Kirjoitettu historia on miesten historiaa, jossa naiset ovat harvoin nousseet päärooliin. On silti harhaanjohtavaa ajatella, että naiset eivät olisi jättäneet jälkeään historiaan tai vaikuttaneet merkittävästi historiankulkuun. Vaimon on käsketty vaieta valtakunnassa, mutta rakastajattariensa juonien edessä miehet ovat olleet voimattomia.

Vaikka katolinen kirkko on edellyttänyt papistonsa naimattomuutta, historian lehdille on tallentunut paljon kertomuksia esimerkiksi paavien rakastajattarista. Paavillisen rakastajattaren Giulia Farnesen kauneus on ikuistettu moniin maalauksiin, joita voi ihailla tänäkin päivänä Vatikaanissa. 14-vuotiaana Giulia oli sekä naimisissa Orsino Orsinin kanssa että paavi Aleksanteri VI:n rakastajatar. 1400-luvun lopulla paavit sallivat jopa prostituution, verottivat ja säätelivät sitä kuin mitä tahansa elinkeinoa.

Euroopan kuuluisimmat kuninkaalliset muistetaan ennen kaikkea rakkaussuhteistaan. Parhaillaan meilläkin pyörivä Tudoreitten suvusta kertova televisiosarja nostaa jälleen kerran esille Henrik VIII:n (1491–1547), jonka muut maineteot ovat jääneet rakkausjuttujen jalkoihin. Jälkipolvet tuntevat hänet kuudesta vaimosta, joista hän mestautti kaksi ja kahdesta muusta hän erosi.

Kuninkaalliset avioliitot on solmittu vuosisatojen ajan pikemminkin valtakuntien kuin ihmisten tähden. Liiton päämääränä oli uusien prinssien tuottaminen, eikä rakkaudella ja keskinäisellä kiintymyksellä ollut sijaa häähuoneissa tai vihkimisen jälkeenkään.

Määrä vai laatu?

Rakastajattaren perikuvana voidaan pitää markiisitar Pompadouria, joka hallitsi yhdeksäntoista vuotta sekä kuningas Ludvig XV:ttä (1710–1774) että Ranskaa. Keskiluokasta markiisittareksi noussut rakastajatar oli oikealta nimeltään Jeanne-Antoinette d’Etioles, mikä kertoo paitsi kauneudesta myös älystä.

Pompadour oli 24-vuotias hurmatessaan Ludvigin ja hovin. Kuningas oli juuri käynyt läpi Mailly-Neslen sisarussarjan: neljä sisarta oli vuoron perään lämmittänyt kuninkaallista vuodetta. Kolme heistä kuoli ja yksi siirtyi luostariin, joten kenttä oli vapaa uudelle yrittäjälle.

Aikalaiskuvausten mukaan markiisittaren etuja olivat raikas ja eteerinen kauneus, virheetön iho, silkinhohtoiset, kastanjanruskeat hiukset ja pähkinänruskeat silmät. Toki hänenkin kauneutensa rapistui vuosien saatossa, mutta hän oli ollut tarpeeksi älykäs tehdäkseen itsestään korvaamattoman kuuntelijana, keskustelijana ja viihdyttäjänä.

Oman lemmen hiipuessa markiisitar järjesti myös viihdykettä kuninkaalle. Tosin hän piti viisaasti huolen siitä, että vähänkin kiinnostava tapaus poistui näyttämöltä hiljaa ja nopeasti.

Lisäksi markiisitar Pompadour pääsi myös kuningatar Marian suosioon taivuttelemalla kuninkaan osoittamaan lailliselle vaimolle suopeutta muun muassa maksamalla tämän velat. Myös markiisitar oli tahollaan naimisissa. Mustasukkainen aviomies Charles-Guillaume Le Normant d’Etioles sai pitkiä komennuksia työmatkoille, ja lopullisesti hänen suunsa suljettiin rahakkaalla veronkerääjän viralla. Hän sulostutti elämäänsä omalla rakastajattarella.

Toiset kuninkaat eivät pysyneet yhtä uskollisina rakastajattarilleen. Esimerkiksi Ranskan kuninkaalla Henrik IV:llä (1553 – 1610) oli 65 rakastajatarta. Hämmästyttävää kyllä, aikalaiset kuvaavat häntä uskolliseksi yhdelle rakastajattaristaan, kauniille Gabrielle d’Estrées’lle.

Camillagate pohjautuu historiaan

Myös me olemme saaneet seurata kuninkaallista rakkausseikkailua. Prinssi Charlesin, prinsessa Dianan ja CamillaParker-Bowlesin kolmidraama ei jättänyt ketään kylmäksi. Monien surujen ja onnettomien valintojen jälkeen Charles ja Camilla saivat vihdoin toisensa, heidän suhteensa on kestänyt jo liki 40 vuotta.

Itse asiassa Camilla jatkoi oman sukunsa perinteitä, sillä hänen mummonsa äiti oli kuningas Edvard VII:n (1841–1910) eli Charlesin vaarin vaarin rakastajatar.

Charlesilla oli esimerkki vähän lähempääkin historiasta eli isosedästään Edvard VIII:sta (1894–1972). Edvard kohahdutti maailmaa 11. joulukuuta 1936 ilmoittamalla radiossa, ettei voi kantaa kuninkaan kruunun tuomaa vastuuta ja raskasta taakkaa ilman rakastamansa naisen apua ja tukea. Samalla hän kirjoitti historiaan unohtumattomaksi rakkautensa amerikkalaiseen Wallis Warfield Simpsoniin; voiko olla romanttisempaa uhrausta?

Aiheesta lisää:

Herman, Eleanor: Kuninkaiden rakastajattaret. 500 vuotta valtaa, valheita ja viettelyksiä. Ajatus Kirjat, 2007.

Teksti: Pirjo-Margit Lehtinen

Kuvat: Getty Images

Lue myös:

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme