Mainos
Mainos

Isät ovat järkkymättömiä jääriä suurella sydämellä – lue lukijoiden koskettavat tarinat isistä!

Isänpäivää vietetään sunnuntaina. Helmi kokosi yhteen lukijoiden parhaat muistot isästä. Lue koskettavat tarinat!

Viikonloppuna vietettävän isänpäivän kunniaksi Helmi kysyi lukijoiltaan parhaita muistoja ja tarinoita isästään. Koskettavat tarinat paljastivat, että vaikka isä saattaa ulkokuoreltaan olla järkkymätön jäärä, asuu miehisessä vartalossa herkkä ja rakastavainen suuri sydän.

Lukijoiden tarinoiden isät kuuntelevat, kertovat rakastavansa, mutta omalla salakielellään, auttavat ongelmissa, tekevät parhaansa, opettavat arkisia taitoja, ovat esikuvia, käyttäytyvät herrasmiesmäisesti ja tuovat hyvää mieltä. Lue koskettavat tarinat!

Isät ovat salaa herkkiä

"Isäni on kunnon pohojalaanen jäärä, joka metsästää, paukuttaa vasaraa työmailla, kantaa oman terveytensäkin uhalla ikäänsä nähden aivan liian raskaita asioita työssään, leikkii hengellään luullessaan olevansa vielä yli 60 vuoden iässään vetreä kuin nuori kettu, eikä puhu tunteistaan.

Välillä kuitenkin saan kotona käydessäni isän kiinni katselemassa televisiota vettynein silmin. Isä herkistyy helpommin kuin varmaan kukaan perheen naisista. Isä herkistelee musiikkia kuunnellessaan, elokuvia katsoessaan, dokumentteja seuratessaan tai jotain koskettavaa kuullessaan.

Ikinä en kuitenkaan häntä kyynelistään kiusaa, vaan nautin tuosta hetkestä, kun oma, rakas, vahva ja kaikkein järkkymättömin isikin on hetken haavoittuvainen."

Isät puhuvat omaa kieltään

"Kyllä isässä vaan kaikkein eniten naurattaa ja ihastuttaa se salakieli, mitä se käyttää. Ei se ole koskaan sanonut yhtään mitään tunteisiin liittyvää suoraan, vaan kaikkeen liittyy joku toiminta. "Pitäskö mun tulla kattomaan sitä sun eteisen peilin kiinnitystä?" on isän kieltä. Sillä se haluaa sanoa: "On ollut ikävä rakas lapseni." Tämän kielen oppimisessa meni aikansa, mutta nyt kun sen osaa, niin elämä on helpottunut."

Isä ei aina loista keittiössä

"Muistan, kuinka äitini lähti synnyttämään pikkuveljeä ja isä jäi vahtimaan meitä kolmea tomeraa sisarusta. Olimme kaikki alle kymmenenvuotiaita. Aamulla koettiin hulvattomia hetkiä, kun kukaan meistä ei pystynyt syömään isän keittämää puuroa, se oli niin tolkuttoman pahaa. Jotenkin selvisimme kuitenkin isän pöperöillä siihen asti, että äiti ja kauan odotettu pikkuveikka saapuivat. Jaksamme vieläkin, yli kaksikymmentä vuota myöhemmin, muistella isin kamalaa kaurapuuroa."

Isä opettaa tanssimaan

"Parhaat muistot isästäni liittyvät idyllisille suomalaisille tanssilavoille. Olimme lapsuudessani karavaanareita ja kiersimme kesälomat asuntovaunulla ympäri Suomea tai vaihtoehtoisesti vietimme kesäpäiviä mökillä. Sekä reissun päällä että mökillä kävimme aina ahkerasti tanssilavoilla ja muistan elävästi, kuinka tanssin alle kouluikäisenä isäni kanssa perinteisiä tansseja, kuten valssia, jenkkaa ja polkkaa. Isäni siis siirsi minulle oman "perintönsä" ja opetti vanhanajan lavatanssit. Nykyään harmittaa kovasti, että tanssikulttuuri ei ole Suomessa enää niin voimissaan, mutta onneksi on ihania muistoja."

Isän sanat rauhoittavat

"Asuin vielä kotona ja olin 19-vuotias miehenalku. Olin keskeyttänyt juuri Tekussa aloittamani opiskelut. Siitähän nousi hirveä haloo kotona. Olin itsekin aika hukassa. Isäni oli matkatyössä ja lähti viikonlopun jälkeen maanantaiaamuisin aamuyöllä työmatkalleen ja tuli viikonlopuksi kotiin. Eräänä maanantaiaamuyönä hän huomasi, että pyörin omassa sängyssäni levottomana ja kysyi enkö ole saanut nukutuksi. Kerroin, että olen valvonut koko yön miettiessäni asioita. Yleensä isäni oli arvosteleva, mutta silloin hän sanoi, että älä huolehdi, asiat kyllä loksahtavat kohdalleen, ja niinhän siinä kävikin. Tuo isän lämmin suhtautuminen asiaan yllätti minut positiivisesti ja tuntui hyvältä. Unilääke oli saatu."

Isät taitavat autohommat

"Muistan, kuinka isä opetti minut hoitamaan maatilamme eläimiä ja ajamaan pellolla traktoria jo kauan ennen kuin osasin ajaa polkupyörällä. Kuitenkin parhaimmat muistot ovat syntyneet tässä kaksikymppisyyden kynnyksellä, kun pahimmat teini-iän myrskyt ovat takanapäin.

Isän kanssa ostettiin minulle ensimmäinen oma auto, joka on jättänyt minut yhteisen taipaleemme aikana välille useammin kuin kerran. Kuitenkin joka ainoa kerta isäni on lähtenyt hakemaan minua ja autoani takaisin kotiin vaikka keskellä yötä olin sitten kuinka kaukana kotoa hyvänsä.

Kiitos isälleni, että pitää tällä tavalla huolen tyttärestään, ja auttaa aina, kun minulla on autoni kanssa jotain ongelmia."

Isän kanssa käydään kalassa

"Kun olin pieni tyttö, isä vei minut aina kalastamaan läheiselle joelle. Kävimme kalassa melkein joka päivä koko kesän ajan. Jopa nykyään, vaikka olen jo aikuinen, käymme isäni kanssa yhdessä onkimassa kesäisin."

Isän sylissä voi itkeä

"Isä on ollut se, jonka syliin olen pienenä voinut mennä itkemään, jos on tullut paha mieli."

Isän kanssa liikutaan luonnossa

"Isä vei minut niin pienestä asti kuin muistan metsään retkille. Tällä on ollut perustavanlaatuinen, myönteinen vaikutus koko elämääni ja elämänkuvaani. Muuten kyllä isän ja minun välinen suhde on aika etäinen ja vaikea, mutta luonnossa liikumme edelleen yhdessä. Se on se meidän suhteemme yhdistävä tekijä."

Isät ovat esikuvia

"Minulla ei isästäni huonoja muistoja olekaan! Olen ihan pienestä pitäen ollut isin tyttö ja uhmaikäisenä tottelin häntä paremmin kuin äitiäni, sillä isäni vakava rauhallisuus sai tosissaan uhoavan pikkutytön aisoihin.

Isäni on yksi elämäni suurista esikuvista: hän ei juo eikä ole väkivaltainen, vaan ahkera ja maanläheinen, sisukas ja kärsivällinen – ihminen johon saattaa aina luottaa.

Käymme usein pitkiä ja polveilevia keskusteluja politiikasta, historiasta ja taloudesta. Hän on viisas ja teräväpäinen, mutta samalla hyvin vaatimaton ja oikeudenmukainen. Olen pienestä pitäen kulkenut hänen mukanaan, seurannut hänen kintereillään kuin koiranpentu. Hän on kasvattanut minut hyvin."

Isää ajatellessa tulee hyvä mieli

"Isää ajatellessa tulee hyvä mieli. Häneltä sain perinnöksi suruttoman elämänasenteen. Asialliset hommat hoidetaan, mutta menneitä ei märehditä eikä tulevia surra. Näillä eväillä olen selättänyt vaikeatkin elämäntilanteet ilman pahempia kolhuja ja tiedän, että tulen aina selviämään mistä vain."

Isät ovat täydellisiä herrasmiehiä

"Minulla ei mitään muuta olekaan kuin hyviä muistoja isästäni. Hän oli täydellinen, sataprosenttinen herrasmies sanan jokaisessa merkityksessä. Hän oli huumorintajuinen, mutta ei koskaan harrastanut sarkasmia, ironiaa eikä mustaa huumoria. Hän ei koskaan, ei ikinä, kiroillut eikä korottanut ääntään kenellekään eikä ollut aggressiivinen. En nähnyt kuin kerran hänet huppelissa ja sekin oli Espanjan auringon vika.

Hän oli pitkäjännitteinen ja rauhallinen. Hän oli kiinnostunut poliitiikasta, seurakunnasta, asuinseutunsa kehittämisestä ja monista muista asioista. Hän oli lahjakas matemaattisesti, vaikka ikävä kyllä se ei periytynyt ainakaan minulle.

Isä rakasti klassista musiikkia ja vanhoja hyviä elokuvia.Hän myös tykkäsi koluta kaikki mahdolliset kirkot ja museot, jotka elämän varrelle osui. Isä pukeutui aina siististi pukuun, jopa kauppaan mennessään. Hänessä oli draculamaisen kreivin aristokraatisuutta käytöksessään, olemuksessaan ja ulkonäössään.

Hän oli niin hyvä ihminen kuin voi olla. Hän ei varmasti tehnyt koskaan pahaa edes kärpäselle, koska piti eläimistä."


MTV3/Helmi

Kuvat: Shutterstock

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme