Mainos
Mainos

Itkeviä akkoja ja kunnioitettuja pyhimyksiä: Tämän takia vietämme naistenviikkoa

Tällä viikolla nimipäiviään viettää yli 600 000 suomalaisnaista. Naistenviikon juuret ovat keskiajalla. Jo tuolloin tiedettiin, että nyt elämme vuoden runsassateisimpia aikoja.

Naistenviikkoa juhlitaan 18.-24. heinäkuuta, jolloin jokainen viikonpäivä on pyhitetty naisten nimipäiville. Hauskan viikon juuret ovat keskiajalla, jolloin samalla viikolla juhlittiin kahden pyhimyksen, Pyhän Maria Magdalenan ja Kristina-neitsyen merkkipäiviä. Kaikkiaan naistenviikon muotoutuminen nykyisenlaiseksi kesti 1600-luvulta 1950-luvulle. Naistenviikon almanakkaan tuli pikku hiljaa lisää nimiä, kuten Saara, Marketta, Olga ja Riikka.

Vanha kansa seurasi naistenviikon sateita, koska tuolloin elettiin parasta heinäntekoaikaa. Runsaiden sateiden katsottiin johtuvan "akoista, jotka itkevät aina". Sateisesta vuodenajasta keksittiin myös hauskoja sananlaskuja, kuten "Matleena itköö mielellään" tai "Reeta pissii pirahuttaa". Vanha kansa oli siinä mielessä oikeassa, että naistenviikolla sataa tilastojenkin mukaan paljon. Täysin poutaista naisten viikolla on harvoin, keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Useammin on viikkoja, jolloin voi sataa jopa jokaisena seitsemänä päivänä. Keskimäärin naistenviikolla sataa kolmena neljänä päivänä viikossa.

Nimillä on pitkä historia

Naistenviikko alkaa Riikan, Frederikin, Fredin ja Frederikan nimipäivillä. Riikka on lyhenne Fredika-nimestä, joka taas johtaa Pyhään Fredericukseen. Hän oli vuonna 838 kuollut Utrechtin piispa.

Tiistaina saa onnitella Saaraa, Saria, Saraa, Sallaa, Sallya ja Sallia. Saara oli patriarkka Abrahamin puoliso, joka tunnettiin kuuliaisuudestaan ja alamaisuudesta miehelleen. Uuden testamentin mukaan hän on kaikkien kristittyjen vaimojen esikuva.

Keskiviikkona päivänsankareita ovat Marketta, Maarit, Maaret, Margit, Margereta, Marit, Greta, Gretel, Reeta, Reetta ja Margareeta, jotka ovat Margaretan johdannaisnimiä. Helmeä tarkoittava Margareta oli myös vuonna 275 kristittyjen vainoissa surmansa saanut neito, jota on pidetty katolisessa maailmassa lapsensynnyttäjien suojeluspyhimyksenä.

Torstain sankarit Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Jenry, Jonna, Hannele, Hanne ja Joanna tulevat sanasta Hannah, joka merkitsee armoa. Johanna otettiin almanakkaan mukaan vuonna 1755 ja nimi tulee Johanneksesta, joka tarkoittaa herra antaa armoa. Uuden testamentin mukaan Johanna kuului Jeesuksen ystäväpiiriin ja hän oli ensimmäisiä, joka näki pääsiäisaamuna tyhjän haudan. Hanna-profeetta sen sijaan näki pienen Jeesus-vauvan 40 päivän ikäisenä ja ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille. Hanna on myös Israelin suuren johtajan Samuelin äiti, joka sai lapsensa pitkän lapsettomuuden jälkeen.

Perjantaina juhlitaan Leenaa, Lenaa, Matleenaa, Magdaleenaa, Leeniä, Lenitaa ja Malinia jotka ovat kaikki muunnelmia Magdalenasta. Uuden testamentin mukaan Maria Magdalena kohtasi Jeesuksen, jolloin hänestä lähti seitsemän pahaa henkeä ja hänestä tuli Jeesuksen uskollinen oppilas.

Viikonlopun aloittaa Olgan ja Oilin nimipäivä. Olga-nimen juuret vievät Venäjälle, jossa samanniminen suurruhtinatar kuoli vuonna 969. Venäläisistä juuristaan huolimatta Olgaa pidetään pohjoismaisena nimenä ja sen on ajateltu johtavan Helgaan, joka merkitsee pyhää ja varottavaa.

Naistenviikon päättää Kristiinan, Kristinan, Kerstinin, Kristelin, Stinan, Tiinan, Tinan, Kirsin, Kirstin, Kristan ja Kiian nimipäivät. Kristiina ja sen nimimuutokset ovat kristityn maailman tavallisimpia etunimiä. Nimi Christiane viittaa latinan sanaan christianus eli kristitty. Christina oli Rooman lähellä elänyt marttyyri, joka sai surmansa keisari Diocletianuksen vainoissa 300-luvulla. Historia tuntee myös isänsä vainoaman palestiinalaisen Kristiina-neitsytmarttyyrin. Voi olla, että Kristiina ja Christina ovat yksi ja sama henkilö, sillä naisten historiaa ei tunneta tarkoin.

Johanna on suosituin nimi

Suomessa naistenviikkona juhlii yli 600 000 naista, joilla on joko etunimenään, toisena tai kolmantena nimenään joku naistenviikon nimistä. Suosituin naistenviikon nimi on Johanna, harvinaisimpia Leeni, Lenita ja Tinja. Almanakkojen nimimäärät vaihtelevat, kaikista kalentereista ei löydy jokaista nimeä.

Lue myös:

Teksti: MTV3/Helmi

Lähteet: ilmatieteenlaitos.fi, uusisuomi.fi, evl.fi

Kuvat: Shutterstock/Nina Malyna

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme