Mainos
Mainos

Karista kiloja ja kaloreita talviurheilulla!

Kiitos vuodenaikojen vaihtelun, meillä on mahdollisuus harrastaa monipuolista urheilua. Laskettelu, hiihto, luistelu, mäenlasku ja lumisota ovat hauskoja talvilajeja, ja ne myös kuluttavat tehokkaasti kaloreita.

Puhtaasti energiakulutuksen kannalta katsottuna hiihto on tehokkain talviurheilulaji. Hiihtoa voi verrata perusliikuntamuotona kävelyyn: esimeriksi 75-kiloinen ihminen kuluttaa rauhallisesti hiihtäen noin 550 kilokaloria tunnissa.

Hikeen itsensä hiihtänyt ja hengästynyt esimerkkihenkilömme saa palamaan jo 700 kilokaloria. Kilpavauhdissa energiaa kuluu jo yli 1 000 kilokaloria. Energiankulutukseen vaikuttaa myös esimerkkihenkilön kunto: mitä kovempi kunto, sitä enemmän energiaa kuluu.

– Tehokkainta olisi hiihtää tiukasti ylämäkeen melkein juosten, mikä kuluttaisi tunnissa 1 500 kilokaloria. Harvoin tosin mäen nouseminen vie muutamaa minuuttia pitempään, tuumii testauspäällikkö Ari Mänttäri UKK-instituutista Tampereelta.

Murtsikka onkin taas in: miljoona suomalaista harrastaa sitä säännöllisesti ja toinen miljoona satunnaisesti. Koko kehoa liikuttava laji sopii koko perheen yhteiseksi harrastukseksi, joka yhdistää liikunnan ilon ja luontoelämykset.

Moni pelkää suksien voitelua tai muistelee kirvelevin mielin koulun liikuntatunteja, jolloin hiihtolenkki oli yhtä kidutusta koko ajan lipsuvien suksien takia. Suksien huoltoon opastetaan muun muassa Hiihtoliiton nettisivuilla. Kuntohiihtäjä selviää itse suksiensa huollosta, vasta kilpahiihdossa voitelusta tulee tiedettä.

Voitelukaan ei ole nykyisillä välineillä mitään alkemiaa: pitoteippi on hyvä keksintö lähes kelille kuin kelille, ja samoilla teipeillä hiihtelee satoja kilometrejä. Uuden teipin pintaan sipaistu purkkivoide estää vastasataneen lumen paakkuuntumisen ja jäätymisen suksen pohjaan.

Lihaksia ja taktiikkaa

Luistelu on tehokasta kuntoilua lihasvoiman käytön osalta, mutta laji häviää energiankulutuksen osalta hiihdolle.

– Laskennalliseksi esimerkiksi valitsemamme 75-kiloinen henkilö kuluttaa 400 kilokaloria kevyesti luistellen, mikä tarkoittaa noin 15 kilometrin tuntivauhtia. Vähän tiukempi rutistus kuluttaa 550 ja kilpailuvauhti yli 1 000 kilokaloria, sanoo Ari Mänttäri.

Viime vuosina luistelun suosiota on lisännyt erityisesti retkiluistelu, joka on vapauttanut harrastajat kiertämästä samaa kehää uudestaan ja uudestaan. Ulkoradat ovat tietenkin säiden armoilla, mutta luistelukautta voi jatkaa jäähallissa kesään saakka.

Lumisodan energiankulutusta ei ole mitattu, joten Mänttäri joutuu arvioimaan lajia lumikenkäilyä, kävelyä ja juoksua haarukoimalla.

– Lumisodassa taktiikka ratkaisee voittajan. Energiankulutukseen vaikuttaa, hyökätäänkö aktiivisesti vai piileskelläänkö oman muurin suojassa asemasotavaiheessa. Upottavassa lumessa tallaaminen, juoksuaskeleet, heittäytyminen ja muu sellainen kuluttaa ehkä 500 kilokaloria tunnissa, hän laskeskelee.

Mäki vaikuttaa kulutukseen

Mäenlaskussa oleellista on mäelle kiipeäminen ja varusteiden kantaminen, alastulostahan vastaa painovoima. Reippaalla menolla esimerkkiulkoilijamme kokonaiskulutus voisi olla 550 kilokaloria tunnissa. Mitä suuremman mäen hän on valinnut, sitä enemmän aerobinen rasitus kuluttaa energiaa.

– Laskettelussakin energiankulutukseen vaikuttaa se, kuinka pitkä mäki on. On aivan eri asia lasketella Alpeilla tai Himoksella, muistuttaa Mänttäri.

– Aktiivinen, kevyt laskettelu kuluttaa tunnin aikana 400 kilokaloria. Kohtalaisesti töitä tekevä esimerkkilaskettelija saa katoamaan jo lähempänä 500 kilokaloria. Kilpailussa tosissaan lasketteleva esimerkkihenkilö kuluttaa noin 700 kilokaloria, hän arvioi.

Laskettelu kysyy erityisesti tuki- ja liikuntaelinten kuntoa. Vaikkei laji energiaa poltakaan yhtä tehokkaasti kuin hiihto tai luistelu, käy se kunnolla reisien päälle.

– Talviliikunnassa ulkoilman lämpötila ja vaatekerrokset vaikuttavat myös energiankulutukseen. Mitä enemmän on pakkasta, sitä enemmän keho kuluttaa energiaa lämmön ylläpitoon. Toisaalta lämpökuorma toimii myös päinvastoin eli kuumalla ilmalla energiaa kuluu kehon viilentämiseen, huomauttaa Ari Mänttäri.

MTV3 Helmi / Pirjo-Margit Lehtinen

Kuvat: Shutterstock

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot