Mainos
Mainos

Kaunis nuori

Naisellinen oman rumuuden kokemus on tytöille tavallista, ja muissa yhteyksissä itsevarmat tytöt voivat myös alkaa soimata omaa rumuuttaan, väittää Helena Saarikoski kirjassaan ”Mistä on huonot tytöt tehty”. En voi väittää, ettenkö itsekin olisi joskus ajatellut itseäni rumana – ja haikeana toivonut näyttäväni joltain ihan muulta. On kuitenkin myös sellaisia hetkiä, kun itsensä tuntee maailman kauneimmaksi ja ihanimmaksi ihmiseksi. Päätin ottaa selvää siitä, mitä mieltä muut nuoret ovat itsestään - ja kauneuskäsitteistä.

Asennevikoja

Miten voisimme saada itsemme tuntemaan olomme täydellisiksi, miten voisimme saada itsemme ymmärtämään että oikeastaan olemme kaikki aika ihania?

Mikä todella on se kauneuden mittapuu, johon nykynuorista huolestuttavan suuri osa haluaa samaistua, ja mistä tulee kiintymys anorektiseen vartaloon? Usea haastattelemani nuori nosti esiin sanan media. Voisi jopa sanoa, että nuorten mielestä nykymedia on kasvavan, kehittyvän nuoren pahin vihollinen. Median syöttäessä nuorille omaa ihannekuvaansa kenen tahansa on vaikeaa yrittää olla persoonallinen tai määrittää omaa käsitystään kauneudesta.

Itsensä voi tuntea kauniiksi vasta hyväksyttyään itsensä, ja ehkäpä meitä auttaisi hyväksymään itsemme esimerkiksi se, että media ottaisi oman osansa yhteiskunnallisesta vastuusta nuorten kasvatuksessa.

Jos median antamaa kuvaa kauneudesta kyettäisiin muuttamaan, eivätkö silloin epärealistisista käsityksistä johtuvat paineet myös vähenisi? Median ja yhteiskunnallisten käsitysten ja asenteen muuttuminen olisi hyväksi meille kaikille, tai sitten meidän olisi opittava katsomaan mediaa erilaisesta näkökulmasta.

Olet kaunis tänään

Toinen vaikuttava tekijä on ne ihmiset joiden kanssa elämme. Kuka nyt tuntee itsensä kauniiksi, jos saa täysin päinvastaista kuulla muilta? Pojat ovat tässä suhteessa myös erittäin tärkeä osa, sillä se, että jotkut kehitysikäisistä pojista kohtaavat pahan olonsa haukkumalla tyttöjä, ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti minäkuvaan. Ei välttämättä kulu viikkoakaan ettenkö joutuisi muutamaan kertaan kuulemaan poikien suunnalta erittäin ilkeitä kommentteja. Toisaalta, se että joku kutsuu minua kauniiksi, korvaa kymmenkertaisesti jokaisen ivan ja ilkeyden. Tässä asiassa voisimme kaikki kehittyä, kuten Minna 15 v. toteaa: Hyvin yksinkertaista: sanoo sen. Kun joku sanoo, että olet kaunis niin tunnet itsesi kauniiksi.”

Ja siinä hän on hyvin oikeassa, vaikkakaan liiallisuuksiin ei pidä mennä. Jos kehua toistaa turhaan, se saattaa menettää merkityksensä.

Ihania ystäviä

Ystävät ovat myöskin tärkeä tekijä, kun käsitys itsestä muotoutuu. Kun on ympärillä ihmisiä, jotka hyväksyvät juuri sellaisena kuin on, niin on myös itse helpompaa hyväksyä itsensä. Ystävien ulkonäköä käytetään myös peilikuvana ajatellessa omaa minää ja omaa kauneutta. Itsensä hyväksyminen auttaa ymmärtämäään myös sen, että kauneus ei ole maailman tärkein asia. Usein nuorilla yhteisöpaine on suurena tekijänä itsetunnon kehittymisessä, mutta ystävät tukevat toisiaan, ja se että kertoo ystävälleen, (tai kenelle tahansa) että hän näyttää tänään todella kauniilta, on erittäin positiivista ja kannustavaa.

Bad hair day?

Sitten on vielä toisaalta niitä päiviä, kun vain kertakaikkiaan näyttää aivan hirveältä (ainakin omasta mielestään). Jo aamulla voi huomata että sellainen päivä on tulossa, joko keskellä otsaa törröttää aivan järkyttävä finni, tai hiukset eivät vain kertakaikkiaan asetu mitenkään aloilleen. Tällaisena päivänä ainakaan minulla ei luonnistu mikään. Silmien rajaus menee epätasaisesti ja vinoon, kaapista ei löydy ensimmäistäkään järkevää asuvaihtoehtoa, tai edellisen illan sortuminen suklaaseen näkyy taatusti vyötäröllä. Saattaa olla, että silloin ylireagoi, että muiden silmissä ei näytä mitenkään erikoiselta muihinkaan päiviin verrattuna, mutta se, mikä saa olon tosi kurjaksi, on se, jos jo aamulla menettää kaiken itseluottamuksensa kun luulee näyttävänsä niin hirveältä että vastaantulijat pyörtyvät. Eihän silloin tietenkään luonnistu mikään.

Täydellisesti täydellinen

Sanotaan että sisäinen kauneus on rumien ihmisten keksintö, muttta tästä olen täysin eri mieltä. Jokainen meistä on kaunis omalla tavallaan, sillä jokainen on ainutlaatuinen. Loppujen lopuksi, haastattelemistani nuorista ainoastaan muutama löysi itsestään kohtia joita olisi halunnut muuttaa. On nuorten omakin tavoite oppia hyväksymään itsensä ja auttaa muita hyväksymään itsensä. Loppujen lopuksi kauneutta ja ihanuutta ei välttämättä olekaan se ”ulkopuolinen” koristautuminen meikein ja vaattein, vaan se että on hyviä ystäviä jotka hyväksyvät minut juuri sinä hirveänä minänä mikä olen, ja se että jokainen meistä hyväksyy itse itsensä ja oman persoonallisen luonnollisuutensa. Jos siis olemme ihania muille, olemme ihania myös itsellemme. Ja ihaniahan me olemme!

Teksti ja kuvat:Ria Ahlström (15 v)

Lähteet: Nuorten haastattelut, Helena Saarikoski: Mistä on huonot tytöt tehty?, Tammi.

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme