Mainos
Mainos

Kysely selvitti ruuanlaittotottumukset: "Kun kokkaan itse, tiedän mitä syön"

Maistuvaa elämää -sivusto kysyi lukijoilta, kuka heidän kotonaan hoitaa ruuanlaiton. Tartutaanko soppakauhaan mieluusti itse vai häärääkö keittiössä kenties puoliso? Kyselyyn vastasi 1120 henkilöä.

Maistuvaa elämää -sivusto kysyi lukijoilta, kuka hoitaa kotona ruuanlaiton. Kyselyyn vastasi 1120 henkilöä. Suurin osa vastanneista, 41,5 prosenttia, kertoi pitävänsä ruuanlaitosta ja valmistavansa ruokansa itse. 27 prosenttia kertoi, että ruoka valmistetaan yhdessä tai vuorotellen puolison kanssa. 17 prosenttia tunnusti, ettei erityisesti pidä ruuanlaitosta, mutta kokkaa ruokansa silti itse. 12 prosenttia paljasti puolisonsa olevan niin mainio ruuanlaittaja, että hän hoitaa kokkauksen. 2,5 prosenttia kertoi jonkun muun hoitavan ruuanlaiton.

Kokkina minä – maistuvaa ja edullista!

Vastanneista 41,5 prosenttia kertoi pitävänsä ruuanlaitosta ja näin ollen valmistavansa ruokansa mieluiten itse. Monelle tärkeimmäksi syyksi nousi se, että silloin myös tietää tarkalleen, mitä suuhunsa laittaa. Kehaisipa moni saavansa parempaa ruokaakin, kun on ollut itse kokkina.

– Pidän ruoanlaitosta ja haluan itse valita puhtaat raaka-aineet ruokiimme.

– Kun itse valitsee ruuan ainekset ja valmistaa niistä aterian, niin tietää mitä syö.

– Mies on vuorotöissä joten on ehdottomasti kätevämpää, kun minä valmistan ruoat itse alusta alkaen. Silloin tietää mitä suuhunsa laittaa. Teen ruokalistan ja ostan sen mukaan tavarat kaupasta. Kaapista käytän mitä lisäksi löytyy. Joskus aiheuttaa päänvaivaa keksiä mitä syödään minäkin viikonpäivänä, mutta se on väliaikaista. Välillä myös herkuttelemme itse tehdyllä piirakalla ja pitsalla.

– Olen hyvä ruuanlaitossa ja tykkään kokeilla kaikenlaista!

– Saan terveellistä ruokaa ja tiedän mitä ateriani sisältää.

– Silloin tietää, mitä syö. Ei ole liikaa lisäaineita. Teen itse jopa kaikki marinadit.

– Arkiruoka syntyy rutiinilla siitä, mitä kaapista sattuu löytymään. Juhlallisempana hetkenä sitten satsataan ja ostetaan oikein tarvikkeita sitä varten. En muuten ymmärrä keittokirjoista yhtään mitään ja kokkiohjelmista sen verran, että jotain tuonnäköistäkö….

– Asun yksin. Kukapa muu ruokani valmistaisi, kuin minä? Lisäksi haluan tietää tarkasti, mitä ruokani sisältää.

– Saan parempaa ruokaa ja halvemmalla.

– Saan omia mieltymyksiäni vastaavia makuja lautaselle!

"Ruuanlaitto yhdelle on tylsää"

17 prosenttia kyselyyn vastanneista puolestaan tunnusti, ettei erityisesti pidä ruuanlaitosta, mutta se hoidetaan silti itse. Syitä oli monia. Yksin asuvat eivät kokeneet mielekkäänä valmistaa ruokaa vain itselleen, vaan kuka muukaan kotona ruuan laittaisi? Osa tunnusti olevansa keittiössä peukalo keskellä kämmentä, kun toiset myönsivät olevansa kelpo ruuanlaittajia, mutta homma ei siitä huolimatta kuulu heidän lempipuuhiinsa.

– En pidä erityisemmin ruuanlaitosta, mutta ei sitä täällä kukaan muukaan tee. Kahden hengen perheessä kun olemme ja vain toinen meistä on aikuinen.

– Asun yksin, joten vaikka en ruuanlaitosta pidä ollenkaan, joudun laittamaan omat ruokani. Tosin sorrun usein ostamaan valmisruokia...

– Olen yksinhuoltaja, joten kukaan muu ei kokkaa. En pidä ruuanlaitosta, koska ideani ovat ehtyneet ja rahavaroissani ei ole kehumista.

– En piittaa ruuanlaitosta, mutta teen pöperöni itse. Olen vielä varsin hyvä kokki, mutta en vain pidä ruuanlaitosta mitenkään erityisesti.

– Ruuanlaitto ei ole bravuurini, leipominen kylläkin! En osaa tehdä sellaista maukasta "äitien tekemää" ruokaa, mutta ainakin perhe on pysynyt hengissä, eikä ilmeisesti pahempaa traumaa ole jäänyt. Aina on kiire työpäivän jälkeen laittaa jotakin ruokaa, jonka ehdimme syödä ennen harrastuksiin menoa.

– Kukapas muukaan. Olisikin joskus ihanaa, että olisi vaikka aamukahvit valmiina. Lapsi on vielä hieman liian pieni kokkaamaan koko ateriaa. Muuten valmiiseen pöytään pääsee vain, jos lähtisi hotelliin tai risteilylle.

– Ruuanlaitto yhdelle on tylsää. Ruokaa tulee liikaa, se ei säily, eikä muutenkaan ole mukavaa tehdä samaa ruokaa monena päivänä. Tulee tiskiä. Ulkona syöminen taas on kallista.

– Olen aivan tumpelo! Osaan paistaa asioita ja laittaa niitä uuniin. Kaikenlainen marinoiminen, hauduttaminen, nostattaminen tai muu sellainen on kuitenkin jo liian vaikeaa.

– Yleensä paahdan nälkäisenä kotiin ja valmistan jotain vauhdilla, salaatin tai leivän. En koskaan ehdi laittaa ruokaa ja tuntuu typerältä kokata suurateria yhdelle. Ehkä sitten, kun löydän kokkaavan puolison, pääsen nauttimaan juhlaillallisista.

"Se kokkaa, joka on ensiksi kotona"

Vastanneista 27 prosenttia kertoi, että ruoka valmistetaan puolison kanssa yhdessä tai vuorotellen. 12 prosenttia paljasti puolisonsa olevan niin mainio ruuanlaittaja, että hän hoitaa kokkauksen. Toiset kertoivat ruuanlaiton menevän joutuisasti yhdessä. Moni kuitenkin sanoi, että ensimmäisenä kotiin tullut valmistaa ruuan.

– Kumpikin tekee hyvää ruokaa ja minä tykkään kokata ja oppia aina uutta!

– Ruoan valmistaa se joka ensiksi ehtii, vapaapäivinä usein yhdessä. Homma sujuu koko perheen voimin joutuisasti ja ihan huomaamatta.

– Minä olen yleensä se joka kokkaa ja mies tarjoutuu yleensä tiskaamaan sen vuoksi. Tykkään tehdä itse omat ruokani ja mielestäni teen sen paremmin kuin avomies, vaikka hän on ammatiltaan kokki. Tosin avomieskin osaa joskus yllättää ruuillaan. Hän kehuu aina ruokiani kovasti ja olenkin ruuanlaiton suhteen luova ja kokeilunhaluinen.

– Laitan mieheni kanssa ruokaa silloin kun se on tarpeen ja myös ehtimisen ja jaksamisen perusteella. Varsinkaan minun lempiharrastuksiini ruuanlaitto ei kuulu, mutta laitan ruokaa kun se on ainoa vaihtoehto.

– Pitäähän lasten ruokaa saada! Mutta mieheni on minua parempi ja luovempi ruuanlaittaja – ja hyvä sellainen. Onneksi!

– Ruokaa on ihana laittaa yksin ja yhdessä. Kokkaamme joka päivä tavallisen arkiruoan ja se laittaa ruoan valmiiksi, joka on ensimmäisenä kotona. Kokkaava mies on seksikäs ja rakastettava!

– Miehessäni on ruokasnobin vikaa, minä taas kannatan nopeita ja helppoja ruokia. On toki kivaa tehdä juhliin jotain erikoista, mutta arkiruoka on toinen juttu. Tämä on tällaista tasapainoilua joka ikinen päivä.

– Kyllä se ruoka tehdään joko vuorotellen tai sitten joskus yhdessä. Toisinaan se on mukavaa ja joskus vähemmän mukavaa, jos vaikka väsyttää tai jotain. Kyllä se pääsääntöisesti tehdään alusta alkaen itse. Helppoahan tuo on, minä teen salaatit ja mieheni liharuoat.

Kuvat: Shutterstock

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme